Kanta-Häme

Vielä kerran tervaa, pojat

Kovasti taas uhkailtiin, että nyt olisi se vihoviimeinen kerta. Eiköhän syksyllä ala kuitenkin jälleen uusien tervaskantojen etsintä.

Hämeenlinnan Rengon Asemin kylän perinteinen tervahauta syntyi jälleen kerran pääasiassa yhden miehen voimin. Hän on tervamestari Alpo Mäkinen, 84.

– Monta kertaa olen sanonut, että on viimeinen kerta, mutta aina sitä vain jatketaan, Mäkinen kertoo, samalla kun talkooväki latoo traktorin takana mäntypilkettä keoksi.

– Itselleni ainakin lupasin, että vielä ensi vuonna tehdään, kun tarvetta tervalle ainakin vielä piisaa. Ei minulla mitään isompia sairauksiakaan ole, mestari jatkaa.

Mäkinen on järjestänyt tervahaudan raaka-aineet Asemin kylän hautaan jo viitisentoista vuotta. Tervahaudan paikka on tänäkin vuonna Kaloisten kylätalon piha.

Yhteensä Mäkinen on kasannut ja polttanut tervaa jo yli 20 vuotta, aluksi omalla mökillä muutaman kilometrin päässä kylätalolta.

– Vain kaksi välivuotta on ollut tässä perinteessä, Mäkinen laskee.

Mäkisen mukaan hautojen koot ovat pienentyneet lähes joka vuosi. Puuta on hakattu silti jälleen yllin kyllin. Yhteensä tervaskantojen pilkettä on noin 25 mottia eli kuutiometriä, monta lavallista.

Eläkeläisten hommaa

Tervahaudan halkoja epätasaisempi pilke on peräisin vanhoista männyn kannoista. Eniten tervaa on isoissa, 50–100-vuotiaissa vanhuksissa.

Rengon metsissä on vielä satakin vuotta vanhoja kantoja, mutta vanhoja on silti paljon vaikeampi löytää kuin ennen.

Kantojen etsiminen alkaa jo syksyllä. Vinkkejä sopivista yksilöistä Mäkinen saa lähistön metsänomistajilta. Kannot kerätään talven aikana.

Aluksi kantoja lohkotaan itse hitsatulla ja traktoriin kiinnitetyllä ”giljotiinilla”, leveällä terällä. Konekäsittelyn jälkeen alkavat kirveshommat.

Pilke kuivuu sen jälkeen pinossa kesään asti.

– Kun ei ole eläkkeellä muuta työtä, niin pitää tällä työllistää itsensä, pysyy terveempänäkin, Alpo Mäkinen sanoo.

Työelämässä hän on ollut muun muassa kaivinkoneyrittäjä.

– Puhutaan, että äijä on kuin hyvä vanha tervaskanto. Sanonta menee aika hyvin yhteen isän kohdalla, kertoo Alpon poika Seppo Mäkinen.

Mäkelän kolme poikaa auttoivat tälläkin kertaa tervahaudan pystytyksessä, mutta puun pilkkojiksi heistä ei vielä pitkään aikaan ole.

Se on eläkeläisten hommaa, koska aikaa menee valtavasti.

Tämän vuoden urakkaan meni työpäivinä laskettuna ehkä pari kuukautta, 400–500 työtuntia.

Eniten ostaa kaupunki

Viimevuotinen hauta tuotti 550 litraa tervaa. Nämä tervat loppuivat jo, vaikka tilauksia olisi vielä riittänyt.

Lauantaina rakennetusta ja kolmen viikon päästä perjantaina kytemään laitettavasta haudasta on tarkoitus saada jopa 700 sataa litraa. Erää saa kuitenkin jonkin aikaa odotella, sillä hautaa joutuu polttamaan ensin viikon verran. Terva laskee putkea pitkin

Litrahinta on kymmenen euroa ja suurin ostaja Hämeenlinnan kaupunki.

Tervaa käytetään monenlaiseen puun suojaukseen, muun muassa puuveistoksiin, pintoihin ja veneisiin.

Yli kuukauden jäähdyttelyn jälkeen tervamiilusta saadaan myös hiiliä, jotka nekin menevät kaupaksi muun muassa laatutietoisille grillaajille. (HäSa)