Kanta-Häme

Viemäriremontti vailla pölyä

Väliaikaiset muoviputket kulkevat pitkin Linnankatu 10:n kellarikerroksen lattiaa. Parissa kohtaa lattiassa on iso monttu, josta paksu pohjaviemäriputki on kaivettu esiin.

Vuonna 1971 valmistuneessa kerrostalossa on pari viikkoa sitten aloitettu viemäriputkiremontti. Piikkauksesta ja porauksesta aiheutuva pöly kuitenkin puuttuu, koska taloyhtiö päätti uusia viemärit niin sanotulla sukitusmenetelmällä.

Vanhan viemäriputken sisälle ujutetaan huovasta valmistettu ja epoksi-muovilla kyllästetty ”sukka”, joka kovettuessaan muodostaa uuden pinnan putken sisäpuolelle.

Menetelmää pidetään edelleen uutena, vaikka sukituksia on tehty Suomessa lähes kymmenen vuoden ajan.

– Totesimme putkiemme olevan sen verran hyvässä kunnossa, että pystyimme hoitamaan saneerauksen tällä (sukituksella) eikä repimällä kaikkia paikkoja auki, mikä on kauhea toimenpide, Asunto-osakeyhtiö Linnankatu 10:n hallituksen puheenjohtaja Henrik Stenberg toteaa.

Varovaista kasvua

Isännöintiliitto selvitti viime vuonna valmistuneessa Putkiremonttibarometrissään sitä, miten taloyhtiöt toteuttavat putkisaneerauksia Suomessa.

Kerrostalojen pohjaviemäröinneissä sukitus oli kahden viime vuoden aikana yleisin saneerausmenetelmä. Yli kolmanneksessa pohjaviemäriremonteissa oli päädytty sukitukseen. Vuosina 2009–2011 menetelmällä tehtiin vajaa viidennes kaikista viemäriremonteista.

Vajaa kolmannes hoidetaan vaihtamalla vanhojen putkien tilalle muoviputket, ja viidennes saneerauksista tehdään niin, että paikalle asennetaan uudet valurautaputket.

Myös tonttiviemäreistä noin joka kolmas saneeraus tehdään sukittamalla.

Menetelmää voi käyttää ainoastaan viemäriputkiin.

Taloyhtiössä tutkittiin

Henrik Stenbergin mukaan taloyhtiössä sukitus ei ollut vaihtoehtona läpihuutojuttu. Hallitus neuvotteli asiasta, selvitti putkiston kunnon ja pyysi muutamalta sukituksia tekevältä yhtiöltä selvityksen siitä, miten remontti hoidetaan.

Hallituksen jäseniä kävi vielä itse tutustumassa yhteen työmaahan, ennen kuin hallitus päätti lopullisesti sukittamisesta.

– Sukitus on vielä uutta Suomessa ja varsinkin Hämeenlinnassa, minkä takia halusimme tutkia asian perin pohjin, Stenberg toteaa.

Lopulta taloyhtiö päätyi sukittamaan pohjaviemärin, ja asuntokohtaisiin viemäreihin käytetään niin sanottua ruiskuvalumenetelmää.

Ruiskuvalumenetelmässä viemäriputkeen ruiskutetaan polyesteri-muoviseosta, mikä muodostaa uuden pinnan putken sisäpintaan.

Taloyhtiön päätökseen vaikutti myös se, että sukittaminen on edullisempaa kuin viemäriputkien vaihtaminen.

Stenberg saati saneerauksen tekevän Proline-yhtiön myyntipäällikkö Heikki Toivonen eivät kerro sitä, mitä saneeraus maksaa taloyhtiölle.

Isännöintiliiton Putkibarometrin mukaan sisäpuolisia menetelmiä käyttävä saneeraus maksaa pääkaupunkiseudun ulkopuolella keskimäärin 166 euroa vastikeneliömetriä kohden.

Uudet putket asentamalla vastaava hinta on maksanut vastikeneliömetriä kohden keskimäärin 388 euroa.

12 viikon työ

Viemäriputkiremontti kestää yhteensä 12 viikkoa, ja nyt työstä on pari viikkoa takana.

Sitten, kun kellarin pohjaviemäri on saatu valmiiksi, alkavat huoneistokohtaiset työt. Ruiskuvalumenetelmässä Proline-yhtiön työmiehet viipyvät asunnoissa vain yhden työpäivän verran.

Stenberg on toistaiseksi ollut päätökseen tyytyväinen, koska vesikatkoksia on vähän.

– Se oli yksi kriteerimme, että tämä häiritsisi asiakkaita mahdollisimman vähän, Stenberg kiteyttää. (HäSa)