Kanta-Häme

Vienti jäi ketun varaan

Suomen piti kehittyä pitkälle jalostettujen teollisuustuotteiden ja palvelujen viejäksi. Vienti on kuitenkin jäänyt kaikkein vähiten jalostettujen tuotteiden varaan.

Vientialoista nopeimmin kasvaa turkisten vienti. Turkiksia vietiin tammi–heinäkuussa 627 miljoonalla eurolla, mikä on 35 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Paperimassan ja sahatavaran vienti on myös kasvanut nopeasti, kun taas jalostettujen papereiden vienti yhä takkuaa.

Ulkomaankauppaan perehtynyt Etlan tutkija Birgitta Berg muistuttaa, että jalostusarvon kasvu ja kilpailukyky on itse asiassa ollut vain yhden yrityksen, Nokian, varassa.

– Viimeiset kymmenen vuotta meidän hieno kilpailukykymme on tullut sähkö- ja elektroniikkateollisuudesta.

– Se on vetänyt lukuja ylöspäin, vaikka muut alat eivät ole kehittyneet niinkään hyvin. On hehkutettu vain kokonaislukua.

Pudotus… vain jatkuu

Suomen talous ei käänny kasvuun ainakaan ulkomaankaupan tuoreilla luvuilla. Vienti pieneni edelleen heinäkuussa. Tammi–heinäkuun vienti jäi edelleen 3 prosenttia viime vuoden vastaavan jakson vientiä pienemmäksi. Ulkomaankaupasta syntyi uusi 942 miljoonan euron alijäämä kansantalouteen.

– Selvä rakennemuutos on meneillään. Nokia poistuu ja paperiteollisuuden merkitys on pienentynyt, Berg sanoo.

Suomessa on erittäin suuri metallien valmistus ja konepajateollisuus. Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden vienti on kuitenkin pudonnut tänä vuonna 14 prosenttia.

– Koneiden ja laitteiden vienti on kehittynyt odotettua huonommin. Alalla ei mene hyvin.

Jos puhutaan rakennemuutoksesta, pitäisi poistuvan tuotannon ja viennin tilalle saada jotakin uutta. Kemianteollisuuden vienti on viime aikoina kasvanut, mutta sen kasvu on hyvin pitkälle Neste Oilin varassa. Osa tästä kasvusta on ollut vain raakaöljyn hinnannousua.

– Öljyteollisuuden volyymitkin ovat olleet hyvässä kasvussa, Berg huomauttaa.

Suomen kemianteollisuus on öljyn lisäksi pitkälle metsäteollisuuden raaka-aineiden ja sen sivutuotteiden valmistusta. Jos metsäteollisuudella ei mene hyvin, on vaikea kuvitella sen raaka-aineiden tai sivutuotteiden valmistuksen menestyvän.

Noin vain ei… Nokiaa korvata

Tutkija Berg selittää rakennemuutoksen merkitsevän, että jotakin tulee Nokian tilalle.

– Itse en usko, että ihan noin vain tulee jotakin Nokian tilalle. Ainakaan samassa mitassa ei ole mitään näköpiirissä.

Vienti veti Suomen talouden nopeaa kasvua aina 1990-luvun lamasta lähtien. Vuosituhannen vaihteessa Suomen ulkomaankauppa oli kymmenisen miljardia euroa ylijäämäinen. Ylijäämä supistui vuosi vuodelta ja romahti alijäämäksi vuonna 2009. Viennistä katosi vuodessa noin neljännes eikä vienti ole kääntynyt kasvuun.

– Koko ongelman ydin on, että maailmantaloudella menee huonosti ja meidän viennillämme menee huonosti. Ovatko hinnat liian korkeat, Berg kysyy. (HäSa)

Päivän lehti

25.1.2020