Kanta-Häme

Vieraslaji saa päätyä pataan entiseen tapaan

Hämeenlinnalainen Jukka Muhonen myhäilee mökkirannassaan Kukkiajärvellä.

Hän jäi eläkkeelle Hämeen ely-keskuksen kalatalouspäällikön virasta viime lokakuussa. Tänä vuonna hän voi siis viettää mökillään vaikka koko ravustuskauden.

Muhonen on huomannut, että monia ravustus jaksaa kiinnostaa vain kauden alussa. Saalista saisi kuitenkin pidempäänkin.

– Rapuja saa usein eniten elokuun puolivälissä, ja syyskuussakin vielä hyvin.

Suomessa yleinen täplärapu sisältyy viime vuonna laaditulle Euroopan unionin vieraslajiasetuksen haitallisten vieraslajien listalle.

Suomi ja Ruotsi saivat luvan jatkaa täpläravun pyyntiä ja kauppaa, mutta istutukset kaikkiin vesiin ja täpläravun viljely ovat kiellettyjä.

Suomen kotoperäinen rapulaji on jokirapu. Rapurutto kuitenkin romahdutti jokiravun kannat 1900-luvun alkupuoliskolla.

Suomeen alettiin 1960-luvulla istuttaa Pohjois-Amerikasta tuotua täplärapua.

– Siihen aikaan ei vieraslajikysymyksiin kiinnitetty huomiota, toteaa Muhonen.

Täplärapu sietää rapuruttoa hyvin, mutta se voi kantaa tautia ja siten sairastuttaa jokirapuja. Lisäksi täplärapu vie jokiravulta elintilaa.

Täplärapujen luvattomat istutukset ovat Muhosen mukaan yksi pitkään jatkuneista ongelmista. Laittomilla istutuksilla rapurutto on päässyt leviämään aina uusiin vesiin.

Muhosta ihmetyttää, miten ravustajat voivat olla tietämättömiä rapurutosta, vaikka valistusta on tehty jo vuosikymmenet.

Hän muistuttaa, että jos rapumertaa siirtää vesistöstä toiseen, merta pitää desinfioida. Samoin jos syöttikala on peräisin muualta kuin siitä vesistöstä, jossa aikoo ravustaa, kala pitää pakastaa ennen ravustusta.

Muhonen muistuttaa, että täplärapu elvytti Etelä-Suomen rapukulttuurin. Täpläravun istutuskielto ei hänen mukaansa käytännössä vaikuta Kanta-Hämeessä.

– Täällä täplärapujen istutukset on lopetettu jo aikoja sitten. Ihminen ei käytännössä voi vaikuttaa siihen, mihin vesistöihin täplärapu luonnostaan liikkuu.

Täpläravulla on sisävesikalastuksessa merkittävä rooli. Muhonen huomauttaa, että vapaa-ajan ravustajia arvellaan olevan koko maassa jopa 100 000.

Istutuskielto saattaa Muhosen mukaan johtaa siihen, että jatkossa jokiravun eteen tehdään entistä enemmän töitä.

– Jokirapu on ahtaalla. Eniten jokirapua tavataan Vuoksen ja Kymijoen latvavesillä.

Viime vuoden elokuussa Elomessuilla Muhonen kruunattiin rapukuninkaaksi. Tunnustuksen perusteluina oli hänen tekemänsä työ Hämeen raputalouden hyväksi. Hänen johdollaan laadittiin myös kansallinen rapustrategia.

Ravut kuuluvat olennaisena osana Muhosen kesämökkeilyyn. Kukkiajärven täplärapuja hän kehuu terveiksi ja hyvälaatuisiksi.

Vaimonsa kanssa Muhonen järjestää rapujuhlan jos toisenkin.

– Sukulaiset ja ystävät osaavat kutsua itsensä kylään, sillä he tietävät, että meiltä saa rapuja. HÄSA

Päivän lehti

29.11.2020

Fingerpori

comic