Kanta-Häme

Vieraslajit kuriin sakon uhalla

Puutarhassa mateleva espanjansiruetana tai tuvan nurkalla kukoistava kurtturuusu voivat pian poikia kiinteistön omistajalle sakot.

Jos siis tänä kesänä vielä ihailee kurtturuusujaan, ensi vuonna ne on nyhdettävä ja hävitettävä juurineen, varsinkin jos ne uhkaavat levitä pihan rajojen yli. Tarkkaa luetteloa luontoamme uhkaavista erittäin haitallisista vieraslajeista ei vielä ole, mutta lista on tekeillä.

Eduskunta käsittelee parhaillaan vieraslajiesitystä, jonka on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta. Laki velvoittaa sakon uhalla kiinteistöjen omistajat hävittämään tai estämään vieraslajien leviäminen omalta tontilta ympäristöön.

Uusi laki tietää lisätöitä myös kaupungeille ja kunnille sekä maan- ja viherrakennusyrityksille, sillä laki edellyttää estämään kasvien leviäminen maa-aineksen, taimien tai kasvinosien mukana.

Kunnille laki merkitsee entistä enemmän rahanmenoa uusien torjuttavien lajien myötä. Hämeenlinna on jo 10 vuoden ajan poistanut joka kevät jättiputkikasvustoja 70 kohteesta ja niittänyt lupiineja lähes kahden viikon ajan. Puistomestari Vesa Vuorinen Hämeenlinnan Infrasta arvelee, että kaupungissa jo tavatun espanjansiruetanan torjunta tuo uusia haasteita.

Uusi laki ei koske lintuja ja nisäkkäitä, joiden torjunta hoituu metsästyslain nojalla. Metsästäjät harventavat vuosittain paitsi erittäin haitallisen minkin, myös villikissojen, supien ja kaniinien kantaa.

Tavallisen suomalaisen ei tarvitse osallistua vesistöjen vieraslajien hävittämiseen. Uusia lajeja kuten valkoevätöröä tai limamaisina pallukkayhdyskuntina esiintyvää sammaleläintä hävitetään kalastus- ja vesienhoitolain nojalla.

Maa- ja metsätalousministeriö kantaa vieraslajilaista antamassaan lausunnossa huolta ravustajille tärkeän täpläravun puolesta.

Täplärapua pidetään haitallisena ja esitetään vieraslajilistalle sen levittämän rapuruton vuoksi. Rapurutto on vuosikymmenten aikana hävittänyt monista vesistöistä jokirapukannan lähes kokonaan.

Vesistöihin istutettu täplärapu on syrjäyttänyt jokiravun. Ravunpyyntäjille täpläravun leimaaminen vieraslajiksi merkitsisi merkittävän tulonlähteen katoamista.

Taistelua vieraslajeja vastaan käydään koko EU:n alueella. EU:n vieraslajiasetuksen tavoitteena on vähentää uusien tulokkaiden haitallisia vaikutuksia luonnolle, ekosysteemille sekä ihmisen terveydelle, turvallisuudelle ja taloudelle.

Haitallisia tai erittäin haitallisia vieraslajeja on Suomessa noin 160, joista erittäin haitallisia ovat espanjansiruetana, kaikki jättiputket, kurtturuusu, minkki ja rapurutto. Haitallisia on 157, joista sata aiheuttaa haittaa maa- ja metsätaloudelle.

Pitkä EU:n alustava haitallisten lajien listaus sisältää nisäkkäitä, kaloja, hyönteisiä, kasvitauteja sekä vesieliöitä, joista osaa tavataan jo Suomessa, mutta osa on pystytty vielä pitämään rajojen ulkopuolella.

Esimerkiksi mäntyankeroisen leviämistä Suomeen on jo pitkään pelätty. Maahan tuotavasta puutavarasta on aika ajoin löydetty ankeroista tullin tekemissä tarkastuksissa.

Mäntyankeroinen tuhoaisi nopeasti kasvavia männiköitä ja aiheuttaisi valtavia taloudellisia tappioita.

EU:n jäsenvaltiot voivat omalla lainsäädännöllään nimetä myös paikallisesti haitallisia vieraslajeja.

Kun laki tulee voimaan, kaikkien EU:n jäsenvaltioiden on pystyttävä estämään unionin luetteloon kuuluvien haitallisten vieraslajien maahantuonti. HASA

Menot