Kanta-Häme

Vieraslajit kuriin yhteistyöllä

Tällä hetkellä vieraslajien torjunnassa ei ole yhteistä linjaa, sanoo Suomen ympäristökeskuksen ylitarkastaja Harry Helmisaari.

Kokonaisuudessaan syksymmällä aukeavan palvelun on tarkoitus auttaa lajien tunnistamisessa, tiedottaa paikallisesta levinneisyystilanteesta ja antaa neuvoja torjuntaan.

Suomessa vieraslajeiksi luetaan eliölajit, jotka eivät esiinny meillä alkuperäisesti, vaan ovat levinneet ihmisen toiminnan seurauksena. Esimerkiksi lupiini, supikoira ja jättiputkiksi nimitetyt isot putkikasvit luokitellaan vieraslajeiksi.

Vieraskasvit levinneet kotipihoista luontoon

Helmisaaren mukaan kukin saa kasvattaa pihalleen mitä haluaa.

Luonnonsuojelulaki määrää kuitenkin vieraskasvien viljelystä. Sen mukaan kasvilajia, jolla ei ole Suomessa luonnonvaraista kantaa, ei saa istuttaa pihapiirin ulkopuolelle, jos on aihetta epäillä, että siitä voi syntyä pysyvä kanta.

Kukaan ei ainakaan toistaiseksi valvo yksityistä toimintaa, jonka seurauksena muun muassa haitalliset jättiputket ovat levinneet luontoon, Helmisaari sanoo.

Jättiputket on tuotu Suomeen Aasiasta koristekasvina. Niiden leviämisen on todennäköisesti aiheuttanut huolimaton pihajätteiden hävittäminen.

– Kun puutarhajätteitä viedään metsään, eikä esimerkiksi kompostoida asianmukaisesti, kitketyt kasvit saattavat aloittaa uuden elämän metsässä.

Suurikokoiset jättiputket leviävät nopeasti, ja niiden kasvineste aiheuttaa palohaavoja ja pahimmillaan pysyviä arpeutumia.

Kaupungin puistomestari Vesa Vuorinen sanoo, että jättiputkea torjutaan Hämeenlinnassa aktiivisesti.

– Torjunta-aineena käytetään glyfosaattia, joka tehoaa myös kasvin juuriin, Vuorinen sanoo.

Hämeenlinnassa esimerkiksi Tampereentien varressa esiintyy myös vieraslajiksi luokiteltua jättipalsamia. Vuorisen mukaan sitä pyritään niittämään mahdollisuuksien mukaan. Ympäristön kunnossapidossa keskitytään jättiputkien torjuntaan, sillä ne ovat haitallisia ihmiselle.

Vieraslajit ovat ongelmallisia myös paikallisen ekosysteemin kannalta, sillä ne valtaavat elintilaa alueen alkuperäiskasveilta. Esimerkiksi herkästi leviävä lupiini on syrjäyttänyt tienvarsien ojissa normaalisti kasvavia kasveja.

– Vieraskasvit saattavat olla uhka myös uhanalaisille kasveille, Helmisaari sanoo.

Leviämisen ennaltaehkäiseminen tärkeää

Vieraslajiportaalin on tarkoitus koota yhteen osoitteeseen tieto vieraslajeista ja niiden torjumisesta.

Tällaista kaiken kattavaa ja pitkässä juoksussa täydentyvää tietopankkia ei ole aikaisemmin ollut, Helmisaari kertoo.

Maa- ja metsätalousministeriön sivuilla olevaan Vieraslaji-ilmoittimeen voi ilmoittaa lajihavainnoista. Kansalaisten ilmoitukset ovat tärkeässä roolissa vieraslajiportaalin tietopankkia koottaessa.

Portaalin on tarkoitus jakaa tietoa paikallisista torjuntahankkeista, levinneisyystilanteesta sekä antaa käytännön ohjeita haitallisten kasvien torjuntaan.

Palvelun avulla pyritään myös ennaltaehkäisemään lajien leviämistä jatkossa.

– Leviämisen ehkäiseminen ennalta on tärkeää, sillä lajin päästyä luonnossa valloilleen sen taltuttaminen on hyvin työlästä, Helmisaari sanoo.

Vieraslajien hallintaa ja tietoisuuden lisäämistä koskeva HAVINA-tutkimushanke perustuu asiantuntijoiden väliseen yhteistyöhön. Vieraslajiportaali on osa HAVINA-tutkimusta.

Mukana työssä ovat ympäristökeskuksen lisäksi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Evira, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Varsinais-Suomen ELY-keskus sekä Suomen luonnonsuojeluliitto. Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.(HäSa)