Kanta-Häme

Vihdoin elokuva Suomen muinaisuskosta

Ensimmäisen tulen iski Ukko ylijumala, ja sen hän teki kirvesmäisellä aseellaan – ukonvaajalla.

Ukonvaaja on myös nimi parhaillaan kuvattavalle elokuvalle, joka on tiettävästi ensimmäinen suomalaisesta luonnonuskosta ja mytologiasta tehty kokopitkä dokumentti.

Vastikään perustetun hämeenlinnalaisen Helomedia-tuotantoyhtiön projektia siivittää CMX-yhtyeestä tuttu muusikko ja runoilija A. W. Yrjänä.

– Viikinkimytologia on nyt aika kuumaa kamaa Hollywoodissa ja isossa maailmassa, pohjustaa elokuvan ohjaaja ja Helomedian osakas Tuukka Tähti.

– Siitä löytyy aika paljon yhtäläisyyksiä meidänkin mytologiaan ja kulttuuriperimään, ja rupesimme ihmettelemään, miksei asiaa ole huomioinut kukaan koskaan. Aiheestahan on kirjoitettu tieteellistä kirjallisuutta paljon, mutta niin sanotulle laajemmalle yleisölle nämä aiheet ovat olleet pimennossa aika pitkään.

Idea syntyi toukokuussa. Jo samana päivänä Tähti kumppaneineen meni Wikipediaan ja vielä samana päivänä Hämeenlinnan pääkirjastoon.

Elokuvaa alettiin kuvata jo nyt elokuussa tämän viikon keskiviikkona.

Ilmiselvä valinta päähenkilöksi

Yhtiö löysi pian tausta-asiantuntijaksi Taivaannaula-yhdistyksen, joka on erikoistunut suomenuskoon ja muuhun suomalaiseen kansanperinteeseen.

Sitten mietittiin, kuka voisi sopia dokumentin päähenkilöksi.

– Vanhana rokkijätkänä ensimmäinen mieleen tullut nimi oli A. W. Yrjänä. Hänhän on tuonut suomalaista mytologiaa tutuksi ihmisille jo liki kolmekymmentä vuotta, Tähti kertoo.

Tähden henkilökohtainen kiinnostus Suomen muinaisuskoon on lähtenyt CMX:ltä. Ukonvaaja-nimikin on mainittu pian 30 vuotta täyttävän yhtyeen vuoden 1999 kappaleessa Vierasta viljaa.

Niinpä sähköpostikutsu välitettiin levy-yhtiön kautta Yrjänälle, jonka ei tarvinnut tuumia montaa minuuttia.

– Vähän aikaa katselin sähköpostia ja mietin, että minulla ei voisi olla enempää kiire. Viimeistelen juuri uuden levyn kappaleita, harjoitan orkesteria ja olemme menossa syyskuussa studioon. Tämä kuulosti kuitenkin niin kiinnostavalta, etten voinut sanoa ei, Yrjänä kertoo.

Yrjänä on käyttänyt rockin tehokeinona muun muassa Kalevalan runomittaa etenkin 90-luvulla.

– Varmaankin sen takia myös kuvausryhmän jäsenille oli jäänyt mieleen, että liityn jotenkin suomalaiseen mytologiaan ja että olen siitä kiinnostunut.

Ja niinhän hän on.

Yrjänä on opiskellut nuoruudessaan uskontotieteitä ja kertoo olleensa aina kiinnostunut uskomusten, käytäntöjen ja arkielämän historiallisista juurista.

– Esimerkiksi tähän dokumenttiin liittyen voi kysyä, miksi suomen kielessä on käytössä muinaissuomalaiset kuukausien nimet, mutta germaaniset viikonpäivien nimet. Tällaisia asioita on meidän arjessa vaikka kuinka paljon, runoilija-muusikko kuvailee.

Kiihkeärytmiset kuvaukset

Elokuva on tarkoitus kuvata hyvin intensiivisesti kahtena kuvausviikkona.

Nyt käynnissä olevan viikon jälkeen toinen sessio on syyskuussa, jolloin haastatellaan asiantuntijoita: ainakin Kalevala-asiantuntijaa, folkloristia ja historioitsijaa.

Yrjänä on dokumentissa luontodokumenttimies Sir David Attenborough’n tyyppinen kertojahahmo, joka liikkuu metsissä ja tekee sukelluksen omaan kulttuuriperimäänsä. Hän on siis dokumentin kokija mutta myös juontaja ja haastattelija.

– Sanoin, etten ole läheskään David Attenborough’n veroinen, ja ohjaaja sanoi, että ”luojan kiitos”. He haluavat aika välittömän otteen tähän.

Tarkoitus on kuteinkin, että Yrjänä tekee spiikit suomen lisäksi englanniksi. Myös elokuvaan suunnitellut haastatteluosuudet tekstitetään ulkomaalaisia katsojia varten.

Kuvauksia myös Retulansaaressa

Ensimmäisellä kuvausviikolla kuvausryhmä ja Yrjänä ovat käyneet muun muassa Mikkelin Ristiinassa Astuvansalmen kalliomaalauksilla, jotka ovat parhaiten säilyneitä kalliomaalauksia Suomessa.

– Se oli aika mykistävä paikka. Kalliomaalauksia oli hieno ihailla ja oli mielenkiintoista vertailla, mitä yleismaallisia teemoja sieltä löytyy, Yrjänä kertoo.

Ohjaaja Tähden mukaan kalliomaalaukset edustavat juuri sitä mystiikkaa, mitä dokumentissa halutaan ihmisille välittää, ja tähän sisältyvät muun muassa metsän eläimet, kuten karhut ja hirvet.

Torstai-iltana kuvausryhmä kuvasi Etelä-Savon Kangasniemellä vanhoja asutuspaikkoja. Illalla kuvattiin tarinoita leirinuotiolla.

Tänään lauantaina kuvataan Valkeakoskella, ja kuvauksia tehdään myös Hattulan Retulansaaressa, joka on Tähden mukaan yksi parhaiten säilyneistä kulttuurimaisemista.

Kuvauspaikkoja on myös Heinolassa, Hollolassa ja Hämeenkoskella. Paikkojen etsimisessä suurena apuna on ollut retkeilijöiden Retkipaikka.fi-sivusto.

”Nyt ammutaan korkealle”

Työryhmä pyrkii löytämään mahdollisimman alkuperäisiä ympäristöjä ja myös tekemään paikoista muinaisen näköisiä erinäisillä elokuvallisilla kikoilla.

Elokuva kuvataan 4K-tekniikalla, mikä tarkoittaa neljä kertaa HD-kuvaa tarkempaa resoluutiota.

– Kuvien on pakko olla kunnianhimoisia, että ne näyttävät hyviltä siinä tarkkuudessa. Lähdemme siitä, että tästä tulee kuvallisesti mahdollisimman täydellinen teos, Tähti kertoo vaatimattomasti.

Ohjaaja sanoo, että kuvausryhmä ”ampuu tosi korkealle” myös elokuvallisuudessa.

– Se tarkoittaa, että elokuvaan ei tule yhtäkään harkitsematonta tai rumaa kuvaa. Kuvauslokaatiotkin on valittu ihan puhtaasti elokuvallisuuden lähtökohdista, Tähti kertoo viitaten kuvauspaikkoihin. (HäSa)