Kanta-Häme

Viiden kohdan lista

Eduskuntatalon jyhkeän kiviseen ilmeeseen verrattuna Pikkuparlamentin sisustusta hallitsevat kotimaiset puulajit. Puu huokuu arvokkuutta, mutta myös lämmintä tunnelmaa. Lounasaikaan eduskunnan lisärakennuksen ruokala täyttyykin iloisesta puheensorinasta, kun kansanedustajat ja eduskunnan työntekijät tervehtivät toisiaan ja syventyvät keskusteluihinsa.

Ilmapiiri täällä on kuin missä tahansa suomalaisessa työpaikassa, mutta nyt ollaan valtakunnan politiikan ytimessä. Olemme sen sähköistyneen tunnelman keskellä, jossa haasteet kuten valtiontalouden madonluvut, kotimaan heikentynyt kilpailukyky ja alati kasvava työttömyys odottavat vielä ratkaisijaansa.

Kun valtakunnassa kaikki ei ole hyvin, on omien seutukuntiensa asioita ajavien kansanedustajienkin työsarassa edessä tiukkoja paikkoja. Vaikeassa tilanteessa Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) ja Sanni Grahn-Laasonen (kok.) pyrkivät puolustamaan Lounais-Hämeen etuja myös tulevien neljän vuoden ajan.

Edessä on pitkä lista asioita, joiden tiimoilta kaksikon on seuraavan neljän vuoden aikana oltava tarkkana. Keskeisimmät tavoitteet liittyvät työpaikkojen luomiseen seudulle, Luonnonvarakeskuksen ja hyvintointikuntayhtymän aseman turvaamiseen ja koulutusmahdollisuuksien säilymisen varmistamiseen sekä kakkostien peruskorjauksen loppuunsaattamiseen.

– Politiikka on joukkuepeliä ja ensimmäisen tiimin muodostavat aina maakunnan kansanedustajat. Puolueella ei ole väliä, kun edistämme yhteistä tavoitetta. Meillä riittää Sannin kanssa nyt töitä, Anttila toteaa.

Forssan seutu käy vielä läpi pitkää rakennemuutosta teollisuuspaikkakunnasta moderniksi kaupungiksi. Seutukunta on aina ollut tavallista herkempi talouden suhdanteille. Kun Suomella menee huonosti, Forssan seudulle menee huonommin. Tämä nähtiin niin 1990-luvun alun lamassa kuin nykyisessä vaikeassa tilanteessa.

Siksi edunvalvonnan fokusta on nyt asetettava elinkeinopolitiikkaan. Paikalliset yritykset on saatava kasvuun. Toiveet uusien työpaikkojen syntymisestä nojaavat etenkin siihen, että Forssaan muodostuu vahva pk-yrityskenttä kiertotalouden, elintarviketeollisuuden ja luonnonvarojen hyödyntämisen ympärille.

– Se, missä kansanedustajana voi olla hyödyksi, on siltojen rakentaminen seudun yrityksille ja yrittäjille. Sitä olen pyrkinyt tähänkin asti tekemään. Yritykset tekevät tietysti itse suuren osan työstä, mutta minä toimin asioiden vauhdittajana ja tapaamisten ja kontaktien järjestäjänä, Grahn-Laasonen sanoo.

Koska julkiseen sektoriin ei ole enää varaa panostaa, on kansanedustajien mukaan seudun nykyisistä yrittäjistä pidettävä hyvää huolta samalla, kun olosuhteita uuden yritystoiminnan syntymiselle parannetaan.

– Pk-sektori on se, joka työllistää. Yhä useammalle pitää antaa mahdollisuus yrittää. Esimerkiksi työttömyysturvaa pitäisi voida käyttää yrityksen starttirahana. Tällöin työttömyyden jälkeen yritystoiminnan aloittava saisi työttömyysrahaa kunnes yritys alkaa tuottamaan, Anttila sanoo.

Luonnonvarakeskukselle kansanedustajat näkevät nykyistäkin suuremman roolin uusien työpaikkojen luomisessa seudulle. Lukessa on huippuosaamista biotaloudessa paitsi Suomen, myös maailman mittakaavassa katsottuna. Anttila ja Grahn-Laasonen toteava kuitenkin, että Luken tutkimuksia pitää osata hyödyntää nykyistä paljon paremmin järkivihreyteen nojaavalla Forssan seudulla.

Lukessa on meneillään mittavat yt-neuvottelut, jotka voivat osua kipeästi Jokioisille. Kansanedustajat ymmärtävät Luken säästöpaineet. Kun kolme eri laitosta fuusioidaan, päällekkäisyyttä on karsittava hallinnon, taloushallinnon ja tukitoimien kuten viestinnän alueilta.

Kansanedustajat toivovat kuitenkin, että yt-neuvottelujen lopputuloksena nähdään vahvempi Jokioisten toimipiste. Sen varmistaminen on kuitenkin edunvalvonnan paikka.

Hämeen ammattikorkeakoulussa puolestaan muhii Forssan seudun tulevaisuus.

– Tulevaisuuden uskoa syntyy nimenomaan koulutuksesta, innovaatioista ja tutkimuksesta. Niillä Suomi nousi 1990-luvun alun lamastakin ja niillä noustaan nykyisestä tilanteesta. Hamkissa kasvaa uutta osaamista ja uusia yrittäjiä. Meidän pitää sitouttaa opiskelijat seutukuntaan ja varmistettava, etteivät he joudu lähtemään työn perässä pois, Grahn-Laasonen sanoo.

Hämeen ammattikorkeakoulun Forssan ja Mustialan toimipisteiden säilymisen puolesta puhuu se, että ammattikorkean johto on strategisesti linjannut oppilaitoksen jatkavan työtään nykyisellä verkostollaan. Anttila myös huomauttaa, että koulutuksesta ei hänen käsityksensä mukaan enää haeta säästöjä, mikä osaltaan luo positiiviset odotukset korkeakoulutuksen jatkumiselle niin Forssassa kuin Tammelassa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain uudistus jäi viime eduskuntakauden jälkeen hyvin avoimeksi. Valmistelutyön jatkuessa ydinkysymykseksi Lounais-Hämeen kannalta tulee se, miten sote-palveluiden tuottajataho lakiin määritellään. Anttila toteaa, että Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän toimivalta pitää turvata myös uudella sote-alueella.

– Hyky on pärjännyt vallan loistavasti ja on kolmen tehokkaimman sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajan joukossa. Me säästämme vuosittain viisi miljoonaa euroa sillä, että tuotamme 80 prosenttia erikoissairaanhoidon palveluista itse aluesairaalassa. Pystymme tuottamaan palvelut 35 prosenttia halvemmalla hinnalla, kuin mitä maksaisimme palveluista Kanta-Hämeen keskussairaalassa, Anttila kertoo.

– Tuota viittä miljoonaa meillä ei ole varaa menettää.

Myös Grahn-Laasonen toteaa, että päätösvalta pitää sote-asioissa pitää seutukunnalla.

– Jos päätöksenteko karkaa Hämeenlinnaan tai kauemmaksi, kyllä se uhkaa hyviä käytäntöjä, joita olemme täällä luoneet. Hykyssä meillä on jo pohja sille integraatiolle, mitä valtakunnan tasolla pyritään tekemään, ja siitä meidän on hyvä jatkokehittää palveluja.

Viime eduskuntakaudella Anttila ja Grahn-Laasonen saivat työvoiton, kun kakkostien peruskorjaukseen myönnettiin määrärahoja. Nyt alkavalla kaudella tavoitteena on saada lisää rahoitusta, jotta peruskorjaus voitaisiin saattaa valmiiksi. Samaan aikaan olisi jo käynnistettävä tien kunnostamisen seuraavan vaiheen suunnittelu. HÄSA

Päivän lehti

8.4.2020