Kanta-Häme

Viidennes rakentamisesta ollut harmaata urakointia

Rakennusalaa on pitkään pidetty harmaan talouden ongelmapesäkkeenä. Kiristyneen lainsäädännön ja valvonnan ansiosta alkaa näyttää siltä, että epäilyille on ollut katetta.

– Samaan aikaan, kun rakentamisen volyymi on laskenut kuin lehmän häntä, valtion verotulot ovat kasvaneet satoja miljoonia vuodessa, hämmästelee rakennusliike Jatke Uusimaan toimitusjohtaja Jarmo Lempiäinen.

Talonrakennusteollisuus ry:n asiamies Ville Wartiowaara kertoo tarkempaa tilastoa.

– Vuoden sisällä meidän jäsenyritystemme volyymi on kutistunut seitsemän prosenttia. Tilastokeskus taas arvioi, että kokonaispalkkatulo on noussut 3–4 prosenttia.

Wartiowaaran mukaan asialle ei löydy kuin yksi järjellinen selitys.

– Pimeää tuloa on tullut valoon. Työehtosopimusten kallistumisesta ei ole kyse.

Aukoton järjestelmä?

Rakennusalan lama on kaukana myönteisestä, mutta erikoisen yhtälön lopputulos on sitä. Alan valvonta kiristyi heinäkuun alusta, kun voimaan astui laki urakoita ja työntekijöitä koskevasta tiedonantovelvollisuudesta.

– Mielestäni järjestelmä on nyt aukoton. Tai ainakin hemmetin vaikea kiertää, Jarmo Lempiäinen sanoo.

Laki velvoittaa ilmoittamaan kuukauden viiveellä kaikki tiedot aina viimeisimpiä aliurakoiden häntiä myöden. Tietojärjestelmän rakentaminen on ollut iso panostus rakennusalalle, noin sadan miljoona euron arvoinen.

Lempiäisen mukaan se kuitenkin kannattaa.

– Uusi järjestelmä pelkästään tervehdyttää alaa, kun rehellisten yritysten toimintaedellytykset ja kilpailukyky paranevat.

Nollatoleranssi

Verohallinnon Raksa-valvontahanketta vetänyt ylitarkastaja Pekka Muinonen näkee kehityksen samoin.

– Oma arvioni on, että rakentamisessa jopa joka viides euro on ollut harmaan talouden riskivyöhykkeessä. Jos rakennusalan volyymi on ollut noin 29 miljardia vuodessa, niin veroja olisi pitänyt kertyä noin 10 miljardia.

Rakoa on jäänyt Muinosen mukaan noin 1–2 miljardin verran.

– Tavoite on tietysti nollatoleranssi, mutta käytännössä uskon, että nyt käyttöön otetuilla menettelyillä valtiolla on mahdollisuus lisätuloihin, eli noin puolesta miljardista yhteen miljardiin, ylitarkastaja ynnää.

Lyhyt elinkaari

Verohallinnon tekemien selvitysten perusteella suurimmat ongelmat rakennusalalla liittyvät pienimpiin yrityksiin.

– Yli 90 prosenttia harmaasta taloudesta löytyy alle kuuden miljoonan liikevaihdolla operoivista yrityksistä ja aliurakointiketjujen loppupäästä, ylitarkastaja Muinonen huomauttaa.

Suomen noin 50 000 alan yrityksestä jopa 20 prosentilla on häiriöitä verotuksessa. Kyse ei kuitenkaan aina ole laittomuuksista. Varsinaiseen rikollisuuteen liittyviä keinoja Muinosen mukaan yleisesti ovat ulkomaisen työvoiman laajamittainen käyttö ja niin sanottu lyhyen elinkaaren yrittäminen.

– Se tarkoittaa, että perustetaan yritys urakkaa varten ja ajetaan se alas, ennen kuin kukaan pääsee jäljille. Sitten perustetaan taas uusi yritys, ylitarkastaja kuvailee. (HäSa)