Kanta-Häme

Viikon puheenaihe: Elämää rahoitetaan lainalla

 

Ennätyshalvat korot ja tyrkyllä olevat kulutusluotot näkyvät kuluttajien velkaantumisena. Kantahämäläiset velkaantuvat valtakunnan kärkijoukossa.
 
 
Omakotitalo velattomaksi alle viisikymppisenä, on hämeenlinnalaisen Hanna Keskitalon, 27, suunnitelma. Keskitalo on ostanut avomiehensä kanssa talopaketin, ja rakennustyöt Janakkalassa alkavat joulukuussa. Muuttokuormaa pitäisi päästä ajamaan vuokrakaksiosta uuteen kotiin jo helmikuussa.
 
114,5 neliön talo rahoitetaan suurimmaksi osaksi 150 000 euron pankkilainalla. Lisäksi omia säästöjä pariskunnalla on hieman alle kymmenys lainasummasta.
 
Avaimet käteen -ratkaisulla talo olisi maksanut 220 000 euroa. Nyt sitä tehdään hartiapankilla.
 
Pariskunta maksaa lainan takaisin 20 vuodessa tasalyhennyksenä, eli lainaa lyhennetään koko maksuajan sama summa kuukausittain. Korkojen nousulta he suojautuivat viiden vuoden tasakorolla. Tasakoroksi määräytyi noin kaksi prosenttia. Tasakorko on tällä hetkellä korkeampi kuin asuntolainoissa yleisesti käytetty 12 kuukauden euribor, mutta Keskitalon mielestä järkevin ratkaisu pitkällä tähtäimellä.
 
– Nyt korot ovat niin alhaalla, etteivät ne voi enää pudota. Olen laskenut, että maksamme lainaa saman summan kuin vuokraa tällä hetkellä.
 
Velkaa tuplasti, tuloja lisää kolmannes
Hanna Keskitalon mielestä heidän ottamansa laina on varsin kohtuullinen, ja niin se nykymittapuulla onkin.
 
Suomalaisten velkaantuminen 2000-luvulla on ollut hurjaa. Kotitalouksien velat ovat kaksinkertaistuneet vuodesta 2002. Yhä useampi hankinta rahoitetaan lainarahalla.
 
Velkojen rasittavuudesta saa parhaan kuvan suhteuttamalla velkamäärät käytettävissä oleviin vuosituloihin. Vuosikymmenen aikana ovat kotitalouksien velat kasvaneet selvästi tuloja enemmän. Vuodesta 2002 vuoteen 2010 mennessä velat kasvoivat reaalisesti, eli inflaation vaikutuksen huomioon ottaen 97 prosenttia ja käytettävissä olevat rahatulot 27 prosenttia.
 
Vuonna 2010 oli asuntokuntien velkaantumisaste, eli velkojen suhde käytettävissä oleviin rahatuloihin 110 prosenttia, kun se vuonna 2002 oli 70 prosenttia. Auto- ja kulutuslainoja on lähes joka toisella kotitaloudella, keskimäärin 18 500 euroa.
 
Taloustieteen professorin Panu Kalmin mukaan outoa on, että velkaantuminen jatkuu – vaikkakin on hieman hidastunut – myös laskusuhdanteen aikana.
 
– Usein nopea velkaantuminen liitetään noususuhdanteeseen. Nyt ollaan selkeästi oltu muutama vuosi epäedullisissa taloussuhdanteissa ja on huolestuttavaa, että velkaantuminen siitä huolimatta kasvaa. Kenenkään työpaikka ei enää nykyään ole ”varma”, Kalmi muistuttaa.
 
Velkaantuminen on voimakkainta Etelä-Suomessa. Velallisista kotitalouksista korkeimmat velkaantumisasteet vuonna 2010 olivat Ahvenanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Kanta-Hämeessä.
 
Nuoret parit ja perheet velkaisimpia
Velkaisimpia ovat 25–44-vuotiaiden kotitaloudet. Niiden velkaantumisaste oli 195 prosenttia vuonna 2010. 
 
Hanna Keskitalon mukaan monet hänen tuttavansa ovat ottaneet huomattavasti suurempia summia asuntolainaa kuin hän miehensä kanssa.
 
– Jos puheet pitävät paikkansa, ne ovat aivan kauheita summia, jopa 300 000 euroa.
 
Tulevan talonrakennuksen Keskitalo uskoo pysyvän budjetoidussa tarkan ennakkosuunnittelun ansiosta. Hän otti etukäteen selvää tontin liittämisestä vesi- ja sähköverkkoon, pyysi tarjoukset kalusteista, maaleista ja laminaateista, sekä selvitti maansiirto-, sähkö- ja lvi-töiden hinnan. Kaikki rakennuksen sisätyöt hoidetaan sukulaisten avustuksella. Tonttia he eivät osta, vaan vuokraavat.
 
– Kaikki ystävät väittävät, että budjetti paukkuu, mutta laskin kaiken melko sentilleen. Talopaketti tekee kuitenkin vain noin kolmanneksen talon hinnasta, mitä moni ei taida ymmärtää.
 
Ennätyshalvat korot hämäävät
Edullinen korkotaso näkyy tilastoissa: asuntovelkojen osuus kaikista veloista on kasvanut selvästi. Vuonna 2002 niitä oli 65 prosenttia ja vuonna 2011 jo 73 prosenttia kotitalouksien veloista.
 
– Ennätyshalvat korot kannustavat ihmisiä ottamaan entistä suurempia lainoja, eikä moni varmaankaan ymmärrä, että korot tulevat jossain vaiheessa nousemaan, Panu Kalmi sanoo.
 
Hanna Keskitalo kertoo saaneensa asuntolainan pankista hyvin helposti.
 
– Kyllä he varmaan testasivat takaisinmaksukykyni korkojen nousun varalta, mutta ei siitä mitään erikseen puhuttu.
 
Keskitalo oli ilmeisesti pankille houkutteleva asiakas, sillä hänellä ei ole miehensä kanssa muuta lainaa. Auto on jo maksettu, ja luottokorttia hän käyttää vain lomamatkoilla tai jos pitää tehdä yllättäen kalliita ostoksia. Molemmat käyvät töissä, minkä lisäksi Keskitalo opiskelee ammattikorkeakoulussa.
 
Asumisen jälkeen pariskunnan suurimmat menot ovat ruoka ja harrastukset.
 
– Miehen golfinpeluu ja minun ruokani, Keskitalo tarkentaa.
 
Erilliselle tilille hän pyrkii säästämään muutaman satasen joka kuukausi.
 
– Tilille ei ole pankkikorttia, enkä oikeastaan koskaan nosta rahaa sieltä. Jos haluan 300 euron kengät, niin siirtäminen käyttötilille kestää sen verran aikaa, että olen jo tullut järkiini. Olen saanut kovan kasvatuksen raha-asioissa, Keskitalo nauraa. (HäSa)
 
 
 

Positiivinen luottorekisteri ehkäisisi ylivelkaantumista

Oikeusministeriö alkaa selvittää positiivisen luottorekisterin perustamista. Nykyään Suomessa luotonantaja voi tarkistaa luottotietorekisteristä, onko lainanhakijalla maksuhäiriöitä. Rekisteri ei kuitenkaan kerro koko totuutta asiakkaan maksukyvystä. Sieltä ei esimerkiksi selviä, kuinka paljon velkaa hänellä jo on ja miten lainoja on lyhennetty.
 
Oikeusministeriö nimittää hankkeeseen selvityshenkilön lähiaikoina, kertoo johtaja Sami Manninen oikeusministeriön julkisoikeuden yksiköstä. Selvityksen valmistumisaikataulusta ei ole vielä valmiutta.
 
– Kyseessä on melko työläs ja monimutkainen selvitys, Manninen sanoo.
 
Muualla hyviä kokemuksia
Positiivisesta luottorekisteristä näkisi luotonhakijan kaikki lainatiedot, minkä toivotaan ehkäisevän ylivelkaantumista sekä pikavippikierteen syntymistä. Suomen Asiakastiedon mukaan tällaiset tiedot olisivat oleellisia yksityishenkilöiden ylivelkaantumiselta suojaamiseksi ja luotonantajien tappioiden ehkäisemiseksi.
 
– Maksuhäiriöt näkyvät luottotietorekisterissä vasta 3–6 kuukauden kuluttua laskun eräpäivästä, mikä on aivan liian pitkä aika, totesi Suomen Asiakastiedon liiketoimintajohtaja Heikki Koivula kesällä.
 
Positiivinen luottorekisteri on jo käytössä useimmissa EU-maissa. Ruotsissa positiivinen luottorekisteri on ollut käytössä 20 vuotta. Tutkimusten mukaan rekisterillä on ollut selvästi ylivelkaantumista vähentävä vaikutus.
 
Maksuhäiriömerkinnät kasvussa
Yksityishenkilöiden maksuhäiriömerkinnät ovat reippaassa kasvussa.
Kuluvan vuoden alkupuoliskolla maksuhäiriömerkinnän sai yli 200 000 suomalaista. Maksuhäiriömerkintöjä rekisteröitiin yli miljoona, ja määrässä oli kasvua 17 prosenttia viime vuoteen. Maksuhäiriöriski vaihtelee asuinpaikkakunnan ja -alueen mukaan, ja maksuhäiriömerkintöjä kasaantuu tyypillisesti useita samoille henkilöille. 
 
Positiivisen luottorekisterin selvittäminen on kirjattu hallitusohjelmaan. Positiivista luottorekisteriä ovat kannattaneet myös pikavippiyritykset. Rekisteriä ovat vastustaneet ainakin tietosuojavaltuutettu ja kuluttajavirasto.

 

 

 

 

Kulutusluotot työllistävät velkaneuvojaa

Hämeenlinnan ja Hattulan talous- ja velkaneuvojat ottavat vastaan noin 200 uutta asiakasta vuodessa. Tyypillinen asiakas ottaa yhteyttä velkaneuvojaan siinä vaiheessa, kun kulutusluottoja on kertynyt 30 000, jopa 50 000 euroa, eikä henkilö selviä enää koroista saatikka lainojen lyhennyksistä.
 
– Yleisimpiä syitä ovat harkitsematon kulutusluottojen kertyminen monesta eri paikasta. Usein taustalla on työttömyysjaksoja, epäonnistunutta yritystoimintaa tai avioero. On myös tapauksia, joissa asiakas on halunnut vaikkapa työtovereiden silmissä näyttää varakkaammalta mitä todellisuudessa on, talous- ja velkaneuvoja Matti Yli-Sarja kertoo.
 
Suurin osa päätyy velkajärjestelyyn
Velkaneuvoja pohtii asiakkaan kanssa sopivia keinoja velkojen lyhentämiseen ja talouden saattamiseksi tasapainoon.
 
Vaihtoehtoja ovat yksityishenkilön velkajärjestely, Takuu-säätiön takaus ja järjestelyluotto, sosiaalinen luotto sekä vapaaehtoiset neuvottelut velkojien kanssa. Yksityishenkilön velkajärjestely on viimeinen, mutta yleisin ratkaisu. Järjestelyyn päätyy noin puolet kaikista asiakkuuksista.
 
– Se edellyttää, että velallinen on maksukyvytön, eikä pysty kohtuullisessa ajassa maksamaan velkojaan.
 
Velkajärjestely edellyttää tuomioistuimen päätöstä ja vahvistamaa maksuohjelmaa. Ennen velkajärjestelyä asiakkaan on pitänyt pyrkiä sovintoon velkojien kanssa.
 
Pikavipit usein viimeinen vaihtoehto
Velkaneuvonnassa tärkeintä on velkojen tarkka kartoittaminen. Tästä muistutuksena velkaneuvojan pöytään on liimattu asiakkaan istuimen eteen muistilappu, jossa kehotetaan antamaan tiedot kaikista veloista. Velkaneuvontaan tullessa asiat ovat yleensä jo siinä pisteessä, ettei asiakas pyri ”unohtamaan” osaa veloistaan, vaan kaikki eivät vain huomaa ilmoittaa kaikkia velkojaan.
 
– Esimerkiksi asuntolainojen säntillisestä lyhentämisestä pidetään kiinni, eikä niitä mielletä osaksi taloudellisia ongelmia. Aina asiakkaat eivät myöskään ymmärrä, että esimerkiksi Kelan takaisinperintä on velkaa, Yli-Sarja kertoo.
 
Yli-Sarjan mukaan pankkien luotonannon tiukentuminen on alkanut näkyä velkaneuvonnassa. Kun muuta vaihtoehtoa ei nähdä, otetaan pikavippejä viimeisenä keinona muiden lainojen lyhentämiseksi.
 
– Ihmiset yrittävät useimmiten suojella luottotietojaan viimeiseen asti. Se aiheuttaa pikavippien yleistymistä.
 
Pikavipit ovat harvoin perimmäinen syy velkaneuvontaan hakeutumiseen.
 
– Pikavipit ovat luultua harvemmin itse ylivelkaantumisen aiheuttaja. Yleensä ne ovat seurausta kulutusluotoista, joita on pyritty lyhentämään pikavipeillä.
 
– Kannattaa olla yhteydessä velkaneuvontaan, ennen kuin on ottanut yhtään pikavippiä, Yli-Sarja kehottaa. (HäSa)