fbpx
Kanta-Häme

Viikon puheenaihe: Kortit verkkoon viidessä vuodessa

 

Viivakoodilla varustetun viranomaisen myöntämän kortin voi koplata toimimaan kanta-asiakas- ja kirjastokorttina. Tulevaisuuden lompakko on verkossa.
 
 
 
 
Lompakon korttiruuhka raastaa monen kuluttajan hermoja. Lompakko tursuaa erilaisia maksu-, etu- ja kanta-asiakaskortteja, joista osaa käytetään päivittäin mutta useimpia korkeintaan pari kertaa vuodessa. 
 
Korttiruuhkaa voi kuitenkin välttää. Viivakoodilla varustettu Kela-kortti, ajokortti tai poliisin myöntämä sähköinen henkilökortti ajaa saman asian.
 
Motonet-myymälöiden asiakaskunta on ottanut innolla vastaan mahdollisuuden rekisteröidä asiakkuus muulla kuin kanta-asiakaskortilla. Pari vuotta sitten luotuun kanta-asiakasjärjestelmään rekisteröityneistä lähes 80 prosenttia näyttää kassalla ajokorttia.
 
– Moni työntekijöistämmekin kyllästyi siihen, että lompakossa oli paljon erilaisia kortteja. Asiakkaat ovat olleet todella tyytyväisiä, kanta-asiakasmarkkinoinnista vastaava Niklas Vainio kertoo.
 
Ajokortti on suosittu kanta-asiakaskortin korvike myös Makuuni-elokuvavuokraamoissa.
 
– Periaatteessa voisimme pitää koko kanta-asiakasjärjestelmän toiminnassa ilman omaa korttia. Asiakkaan tunnistaminen onnistuu myös henkilöllisyystodistuksella, markkinointipäällikkö Ritva Laine kertoo.
 
 
Ajokortin käyttöä ei suositella kirjastossa
Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta on jo pitkään voinut lainata aineistoa ajo- tai Kela-kortilla.
 
– Se on ollut mahdollista yhtä pitkään kuin meillä on ollut nyt jo liian vanha järjestelmämme. Ainakin kymmenen vuotta, kirjastotoimenjohtaja Inkeri Jurvanen muistelee.
 
Kirjaston asiakkaalla pitää olla varsinainen kirjastokortti, jonka rinnalle voi rekisteröidä maksutta ajo-, henkilö- tai Kela-kortin. Palvelun tullessa käyttöön sitä mainostettiin, mutta nykyään kirjastosta suositellaan käytettävän kirjastokorttia varsinkin verkkopalvelussa.
 
– Koska henkilökorteissa pelataan henkilötunnuksella, siihen liittyi tietosuojaongelmia. Asiakkaan henkilötunnus ei saa esimerkiksi näkyä missään tulosteessa, eikä sitä suositella käytettävän verkkokirjastoon kirjautuessa, Jurvanen sanoo.
 
Käytännössä rinnakkaiskortiksi esimerkiksi ajokortin rekisteröinyt asiakas voi hävittää varsinaisen kirjastokortin ja käyttää ainoastaan ajokorttia. Siitä, kuinka moni kaupunginkirjaston asiakkaista suosii pelkkää rinnakkaiskorttia, ei ole tietoa.
 
– Hirveän mielellään asiakkaat yhdistävät toimintoja. Monelle on myös iloinen yllätys, että kirjastokortin unohduttua kotiin aineiston voi lainata rekisteröimällä ajo- tai Kela-kortin, kirjastovirkailija Merja Tiitta kertoo.
 
Rinnakkaiskortti toimii kaupunginkirjaston kaikissa toimipisteissä, paitsi Jukolan itsepalvelukirjastossa.
 
Kirjaston lainausjärjestelmä uusitaan muutaman vuoden kuluttua. Inkeri Jurvasen mukaan rinnakkaiskorttien käyttö pyritään mahdollistamaan myös jatkossa. 
 
 
Mikä kuva yleiskorttiin?
Mutta voisiko maksamisen, ajo-oikeuden ja henkilöllisyyden todistamisen, Kela-kortin sekä kanta-asiakkuudet hoitaa kaikki yhdellä yleiskortilla?
 
– Tietosuojan näkökulmasta toimintojen yhdistäminen ei välttämättä ole ongelma, mutta jos viranomaiset ja yksityinen sektori olisivat mukana tekemässä järjestelmää, tulee eteen kysymyksiä. Jos ajokortti palvelee kanta-asiakaskorttina ja se otetaan kuivumaan tai peruutetaan, niin voiko henkilö enää todistaa kanta-asiakkuuttaan, tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio pohtii.
 
Yleiskortin esteenä on myös kortin ulkoasuun, tekijänoikeuksiin ja hallinnointiin liittyviä seikkoja. Kelan teknisistä järjestelmistä vastaava pääsuunnittelija Marjo Turkulainen ei usko viranomaisten ja yritysten myöntämien korttien yhdistymiseen.
 
– En ole kuullut, että olisi mitään suunnitelmia yhdistää Kela-korttia kaupalliseen puoleen.
 
 
Kuluttajat toivovat yleiskorttia
Teknisesti yleiskortti olisi mahdollista toteuttaa nykyisillä sirukorteilla. OP-Pohjolan rahoituspäällikön Kasimir Hirnin mukaan kuluttajilta tulee usein kyselyjä kaikenkattavasta kortista.
 
– Sellaiselle tuotteelle ei kuitenkaan ole nähty riittävää tilausta, koska pankit, kaupat ja viranomaiset miettivät ratkaisuja omasta näkökulmastaan. Tarpeet ovat niin erilaisia, ettei korttien yhdistäminen ole järkevää.
 
– Käyttäjän näkökulmasta se olisi tietysti hirvittävän helppoa, mutta esille nousee kysymykset brändistä alkaen. Minkä toimijan kuva kortissa näkyisi? Hirn kysyy. 
 
Moista uudistusta on tuskin odotettavissa senkään vuoksi, että ensi tammikuusta lähtien myönnettävistä ajokorteista puuttuu viivakoodi, joten sitä ei voi käyttää esimerkiksi kanta-asiakkuuden todistamiseen.
 
Hirn ennustaa, että fyysisen muovikortin sijaan toiminnot tullaan joskus tulevaisuudessa koplaamaan mobiiliympäristössä.
 
– Katse on käyttöliittymissä, ja päänavauksia sillä suunnalla on olemassa. (HäSa) 
 

Menot