Kanta-Häme

Viikon Puheenaihe: Liikkuva poliisi joutui jälleen pölkylle

 

Liikkuvan poliisin lakkautus heijastuisi hyvin nopeasti onnettomuustilastoihin. Näin uskoo Poliisijärjestöjen liiton (SPJL) puheenjohtaja Yrjö Suhonen. Hänen mielestään ammattitaitoinen liikenteenvalvonta olisi Liikkuvan poliisin alasajon jälkeen vaarassa.
 
Jos lakkautuspuheet realisoituisivat, kaatuisi valvontatyö Suhosen mukaan paikallispoliisien vastuulle. Tämän jälkeen puhallusratsioita ja nopeusvalvontaa tehtäisiin lähinnä oman työn ohessa ja liikenteenvalvonta saisi jäädä, kun kovempia tehtäviä ilmaantuisi.
 
Sen lisäksi, että valvonta vähenisi, heikkenisi Suhosen mukaan myös valvonnan laatu. Omaa erikoisosaamistaan vaatii esimerkiksi raskaan liikenteen valvonta. Viime vuonna Liikkuva poliisi teki raskaan liikenteen tsekkauksia yli 51000 kappaletta.
 
– Keskiverto paikallispoliisi ei kykene suoriutumaan raskaan liikenteen tarkastuksesta. Hän kykenee kysymään ajokortin ja rekisteriotteen, mutta siihen se taito loppuu. Eikä tarvitsekaan osata, sillä tietyissä asioissa tarvitaan erikoistumista, Suhonen sanoo.
 
Huolissaan Suhonen on myös siitä, että paikallispoliisien liikenteenvalvonta ulottuu lähinnä taajama-alueille ja keskuksiin, kun taas Liikkuvan poliisin yksiköiden päätyömaata ovat vilkasliikenteisten pääteiden varret.
 
Ulkoistetaanko ajo-opetus?
 
SPJL:n puheenjohtaja Yrjö Suhonen arvosteli kehysriihen jälkeen blogissaan varsin kärkevästi liikkuvan poliisin lakkautusaikeita.
 
Suhonen kirjoitti näyttävän siltä, että poliisiylijohtaja Mikko Paatero on lopultakin saavuttamassa yhden pitkään vaalimansa tavoitteen saadessaan liikkuvan poliisin lihoiksi. Jos päättäjät lähtevät Paateron kelkkaan, se on hyvästit ammattitaitoiselle liikenteenvalvonnalle, Suhonen totesi.
 
Suomenmaan viikko sitten tavoittama ja lomamatkalle Espanjaan lähdössä ollut Paatero kommentoi kirjoitusta ammattitaidottomasti laadituksi. ”Tällaista ei kukaan tavoittele, eikä lopputulos tule olemaan sellainen”, Paatero totesi.
 
– Poliisiylijohtaja voi sanoa ihan mitä tahansa. Täytyy pakittaa sinne Paateron parin viikon takaiseen ilmoitukseen, jonka mukaan viime vuonna jäi hoitamatta 100000 hälytystehtävää. Paikallispoliisilla voi olla muodollisia liikenteenvalvontaryhmiä, mutta kyllä jäljelle jäävien poliisilaitosten poliisipäälliköt joutuvat jatkossa vastaamaan tähän kysyntään ja vasta sen jälkeen suunnataan resursseja liikenteenvalvontaan, Suhonen vastaa.
 
Liikenteenvalvonta ei olisi kuitenkaan ainoa asia, johon yksikön lakkauttaminen vaikuttaisi. Kaikki poliisiin ajokoulutus on tätä nykyä Liikkuvan poliisin vastuulla. Viime vuonna koulutusta sai noin 1300 henkeä ja koulutuspäiviä oli noin 3000 kappaletta. Kuka hoitaisi ajokoulutuksen tulevaisuudessa, jos yksikkö lakkaisi olemasta, kysyy Suhonen. 
 
– Pelkään, että siinä hyvin herkästi tehdään kuten poliisin henkilöstöasioille ja tietojärjestelmille, eli ulkoistetaan ja maksetaan sitten kova hinta palveluista.
 
Vuonna 2011 Liikkuvan poliisin työajasta noin puolet kului liikenteenvalvontaan. Tämän lisäksi yksikön tehtäviin lukeutui muun muassa paikallispoliisin avustamiseen, ylimmän valtionjohdon turvallisuudesta huolehtiminen sekä poliisitehtävien hoito Helsinki-Vantaan lentoasemalla.
 
”Keskustelu on kielletty”
 
Liikkuvan poliisin lakkauttamisesta puhutaan joidenkin laskelmien mukaan nyt jo kahdeksatta kertaa. Puheenjohtaja Yrjö Suhonen uskoo, että yksikön kohtalo on tällä kertaa valmiiksi sinetöity. 
 
– Uskon, että jako on jo paperilla valmiina. Nyt pannaan muodon vuoksi työryhmä pystyyn ja siinä se läpinäkyvyys sitten on. Ala sopeutua, on käsky ylhäältä. Keskustelu on kiellettyä tässä organisaatiossa. Katsotaan nyt, löytyykö tästä valtakunnasta vielä poliisin todellisia ystäviä ja erikseen vielä Liikkuvan poliisin ystäviä.
 
Yrjö Suhonen arvostelee asioiden kiireellistä valmistelua, mutta myös sitä, että uudistusten – niin Liikkuvaa poliisia kuin poliisilaitosten yhdistämisiä koskevien suunnitelmien – säästövaikutuksista ei ole hänen mielestään olemassa selkeää näyttöä.
 
Suhonen olisi mieluusti nähnyt, että poliisiin palveluverkkoa olisi lähdetty suunnittelemaan vasta sen jälkeen, kun nähdään millainen kuntajako maahan on muodostumassa.
 
Ilmeet ovat puheenjohtajan mukaan olleet viime aikoina kentällä vakavia.  Asia koskettaa sekä poliisimiehiä että toimistoväkeä.
 
– Vihaa, katkeruutta ja turhautuneisuutta on mieletön määrä. Epävarmuus siitä, missä jatkossa työskennellään, mitä työtä tehdään ja mikä on työtehtävän status ja siitä maksettava palkkaus.
 
– Ei tässä kyllä hurraata huudeta sisäministeriön tai poliisihallituksen suuntaan – eikä kyllä päättäjienkään suuntaan, jos tälle tielle oikeasti lähdetään. (HäSa)
 

 

Liikkuvan päällikkö pitäisi langat omissa käsissä

Liikkuvan poliisin päällikkö Kari Rantala ei usko, että yksikön kohtalo olisi jo kaikessa hiljaisuudessa ratkaistu – etenkään, kun kehittämistyöryhmääkään ei ole vielä nimetty.
 
– En ole julkisuudessa kuullut ministerin tai poliisiylijohtajan sanovan, että olisi tehty päätös lakkauttamisesta. Siitä tosin on vahvoja viestejä, että meidän organisaatiomme ei enää jatkaisi tämän näköisenä, itsenäisenä yksikkönä.
 
Poliisijärjestöjen liiton puheenjohtajan Yrjö Suhosen esittämiin uhkakuviin ammattimaisen liikenteenvalvonnan kuolemasta on Liikkuvan poliisin päällikkö Kari Rantalan mukaan mahdoton ottaa kantaa, koska toistaiseksi ei ole esitetty vaihtoehtoisesta tapaa hoitaa liikenteenvalvonta.

Valvontatyöstä vähennetään

Jos pöytä olisi puhdas ja Rantala itse saisi päättää, kallistuisi hän keskitetyn mallin puoleen sen sijaan, että lähtisi ripottelemaan vastuuta ympäriinsä, esimerkiksi jäljelle jääville poliisilaitoksille.
 
– Keskitetyssä mallissa kokonaisuus olisi yhden toimijan alla. Esimerkiksi suunnittelu ja ohjaus olisi parempi pitää yksissä näpeissä hajauttamisen sijaan, Rantala uskoo.
 
Rantala uskoo, että keskitetyssä mallissa olisi hajautettua helpompi huolehtia muun muassa koulutuksen suunnittelusta sekä resursseista. Hajautetussa mallissa vaarana on, että liikenteenvalvonta joutui kilpailemaan resursseista muiden toimintojen kanssa.
 
Liikenteenvalvontaan valjastettu joukko pystyisi myös varsin ketterästi hoitamaan muita tehtäviä, esimerkiksi avustamaan suurissa kansainvälissä kokouksissa tai maailmanmestaruuskilpailuissa. Tätä työtä Liikkuva poliisi on hoitanut jo nyt. Kari Rantala myöntääkin, että hänen esittämänsä keskitetty malli muistuttaa kovasti Liikkuvan poliisin nykyorganisaatiota. 
 
– Olemme kuitenkin hyvin avoimia uudistuksille ja haluamme olla kehittämässä suomalaista liikenneturvallisuutta, samoin koko organisaatiota. Emme ole lyömässä jarruja uudistukselle, mutta haluamme olla kokonaisuuden kehittämisessä mukana.
 
– On viitteitä siitäkin, että kun väki vähenee, joudutaan tehtäviä priorisoimaan ja keskitytään tekemään entistä enemmän hälytystehtävien hoitoa. Näyttäisi siltä, että se on liikenteenvalvonta, mistä nyt vähennetään. Nyt on mietittävä, onko edullisinta pirstoa vähät voimavarat vai kuitenkin keskittää ja tehdä yhteistyötä sidosryhmien kanssa.
 
Lisää automatiikkaa, kun ei ole miehiä
 
Kari Rantalan mielestä automatiikkaa ja valvontalaitteista tulisi lisätä reilusti. Automatiikka on hänen mielestään ainoa ratkaisu, kun tekijöitä ei yksinkertaisesti ole riittävästi – niin nopeusvalvonnassa kuin muussakin valvontatyössä.
 
Nopeusvalvonnan ja peltipoliisien sijaan Rantala puhuu mieluummin nopeuden hallinnasta. Tästä syystä hän toivoisi sekä teiden varsille että autoihin yhä lisää ajonopeudesta muistuttavia laitteita. Rantala toivoo, että automatiikalla voitaisiin valvoa entistä tehokkaammin myös liikennevalojen noudattamista kaupungeissa sekä bussikaistojen valvontaa.
 
Automatiikan laajempaa käyttöä hidastaa lähinnä tekniikan kehittymisen hitaus.