Kanta-Häme

Viikon Puheenaihe: Ministeriön matematiikka ei avaudu kouluttajille

 

Jos on Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytänyt ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjiltä palautetta, niin sitä ministeriö totisesti myös saa.
 
Maakunnan koulutuksenjärjestäjät ovat suorastaan tyrmistyneitä ministeriön ehdotuksesta, joka leikkaisi vuoteen 2016 mennessä maakunnasta lähes 700 opiskelijapaikkaa.
 
Ikärakenteen ei nähdä alueellisesti niin suuresti pienenevän, että usean sadan opiskelupaikan leikkaukset olisivat perusteltuja.
 
Tilastokeskuksen ennakkotiedot kertovat esimerkiksi, että 15–18-vuotiaiden ikäluokka pienenisi Hämeenlinnan seudulla 137 hengellä, jos tarkasteluväliksi valitaan 2013–2016.
 
– Jos puhutaan opiskelupaikkojen suhteen useiden satojen leikkauksista, niin eihän tämä mene yksiin lainkaan! Täytyy myös muistaa, että toisen asteen koulutukseen voi hakeutua mistä päin Suomea tahansa, kuntayhtymän johtaja Jouni Haajanen Koulutuskeskus Tavastiasta sanoo.
 
Koulutuksen järjestäjiä huolettaa, miten paljon puhuttu nuorten koulutustakuu näillä luvuilla maakunnassa toteutuisi.
 
Ammatillista peruskoulutusta Kanta-Hämeessä tarjoavat Koulutuskeskus Tavastia, Kiipulan ammattiopisto, Hämeen ammatti-instituutti (HAMI), Ypäjän hevosopisto, Forssan ammatti-instituutti (FAI) sekä Faktia Koulutus. Riihimäellä ja Hyvinkäällä toimiva Hyria on sisällytetty Uudenmaan lukuihin.
 
Hami ja Kiipula houkuttelevat kauempaakin
 
Ehdotus ei haastateltujen mielestä ota huomioon sitä, että maakunnassa järjestettävästä ammatillisesta peruskoulutuksesta iso osa on valtakunnallista.
 
– Ei ole uusi tilanne, että Kanta-Hämettä kohdellaan vähän kaltoin. Riittävästi ei oteta huomioon, että maakunnassa on aika paljon valtakunnallista tarjontaa. Lukuja ei voi suoraan tarkastella suhteessa oman maakunnan nuorisoikäluokkiin ja tulevaan väestökehitykseen, sanoo Kiipulan ammattiopiston rehtori Markku Aunola.
 
Kiipulan lisäksi omaa maakuntaa laajemmin palvelevat luonnonvara-alaan keskittyneet Hämeen ammatti-instituutti ja Ypäjän hevosopisto.
 
Hämeen ammatti-instituutin opiskelijoista vain noin 20 prosenttia tulee oman maakunnan alueelta. Hami antaa valtakunnassa ainoana meijerialan koulutusta. Puutarha- maatalous- ja metsäalojen kouluttajana Hami on maakunnan ainoa, lähimmät vastaavien alojen kouluttajat sijaitsevat Pirkanmaalla sekä Päijät-Hämeessä.
 
– Matkailun koulutuksesta olemme luopumassa. Viimeisten opiskelijoiden pitäisi valmistua sieltä vuonna 2014, kertoo Hämeen ammatti-instituutin rehtori Ari Mikkola.
 
Hamin järjestämisluvassa on 375 koulutuspaikkaa.
 
Leikkaukset tietäisivät alojen lakkauttamisia
 
Oman alueen työvoimatarpeita palvelevat selkeästi maakunnassa vain Koulutuskeskus Tavastia sekä Forssan ammatti-instituutti. Tavastiassa valtakunnallista koulutustarjontaa edustavat lasi-ala, maanmittaus sekä syksyllä 2013 aloittava kenkäalankoulutus.
 
Koulutuskeskus Tavastiassa kynät on jo teroitettu. Ministeriölle lähtevässä palauteluonnoksessa todetaan muun muassa, että esitettyjen lukujen perusteella Tavastia joutuisi lakkauttamaan useita opintoaloja, joista valmistuville opiskelijoille on Hämeenlinnan seudulla ja maakunnassa selkeä työvoimatarve. Yhtymähallitus käsittelee luonnosta huomenna tiistaina.
 
– Esimerkiksi matkailualalta ministeriö aikoo vähentää koulutustarjontaa. Kokousmatkailu on alueellamme yllättävän suurta ja siksi se tarjoaa hyviä työpaikkoja. Kulttuurialan vaatetusartesaanit ja lasinpuhaltajat taas ovat niin sanottuja yksisarjaisia aloja. Jos niiltä joudutaan karsimaan paikkoja, lakkaa koko koulutus. Aika synkkänä näkisin Suomen lasiteollisuuden kannalta sen, että lasinpuhaltajia ei enää Suomessa koulutettaisi, sanoo kuntayhtymän johtaja Jouni Haajanen.
 
Matkailuala ja siihen osittain tukeutuva ravitsemisala ovat Hämeenlinnan seudun toiseksi suurin työllistäjä kone- ja metalliteollisuuden jälkeen.
 
– Jos ihan oikeasti joudutaan opintolinjoja lakkauttamaan, niin mistä me lakkautamme? Mikä on Hämeenlinnassa vähemmän tärkeä ala, jolle ei jatkossa tarvita enää ammattitaitoista työvoimaa, Haajanen ihmettelee.
 
Tarvitaanko järjestämislupakiintiöitä?
 
Koulutuskeskus Tavastialla on hallussaan puolet maakunnan toisen asteen ammatillisista koulutuspaikoista, yhteensä 2280 kappaletta. Forssan ammatti-instituutin järjestämisluvassa taas on 930 koulutuspaikkaa.
 
– Ymmärrän kyllä, että pääkaupunkiseudulla opiskelijoita on jäänyt oppilaitosten ulkopuolelle ja esimerkiksi Forssan ammatti-instituutissa järjestämislupa ei tänä vuonna täyty, mutta ministeriön luku on aivan käsittämätön! Ei meillä todellakaan ole varaa menettää paikkoja, FAI:n rehtori ja kuntayhtymän johtaja Tuula Koivula sanoo.
 
Forssassa kulttuurialan koulutusta on vähennetty jo omatoimisesti. Oppilaitoksesta valmistuneiden työllistymislukuja Koivula pitää hyvinä. Esimerkiksi viime vuonna valmistuneista 73 prosenttia ilmoitti saaneensa jonkinlaisen työpaikan. 19 prosenttia valmistuneista suuntasi armeijaan.
 
Koivula pitää työllistymislukua hyvänä, kun sen suhteuttaa siihen määrään, minkä verran Forssan seudulta on viime aikoina hävinnyt työpaikkoja.
 
Valtakunnalliseen tapaan myös Forssan seudulla ovat ikäluokat ensi vuodesta lähtien pienenemässä. Pienenemä vaihtelee vuoteen 2018 mennessä noin 50 ja 70 hengen välillä. Valtaosa eli 95 prosenttia FAI:n opiskelijoista tulee oppilaitoksen jäsenkuntien alueelta.
 
– Oma mielipiteeni on, että kun ei lukiossakaan ole järjestämislupakiintiöitä, ei niitä pitäisi olla ammatillisellakaan puolella – varsinkaan nyt, kun meillä on koulutustakuu. Jos ei järjestämisluvassa ole paikkoja, miten näitä nuoria sitten koulutetaan, Koivula kysyy. (HäSa)

Kiipulassa koulutuspaikat ovat jo nyt kortilla

 
Kiipulan ammattiopisto on hyvä esimerkki koulutuksenjärjestäjästä, jota ei voi lokeroida ainoastaan maakunnalliseksi kouluttajaksi.
 
Opistolla on valtakunnallinen koulutustehtävä ja se toimii osittain oman maakuntansa ulkopuolella. Toimipaikkoja on myös Uudellamaalla ja Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä.
 
Oppilaitos on tarkoitettu opinnoissaan erityistä tukea tarvitseville. Rehtori Markku Aunola kertoo, että opiskelijat tulevat ammattiopistoon noin sadasta eri kunnasta.
 
Valmentavasta koulutuksesta leikattava seuraavaksi?
 
Kiipulan koulutuspaikat ovat jo nyt niin kysyttyjä, että yhtä paikkaa kohti on keskimäärin kaksi hakijaa. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalle, johon ministeriö haluaisi lisätä koulutuspaikkoja, on viisinkertainen hakijamäärä suhteessa paikkoihin. 
 
– Ei ole hyvä tilanne, jos ajattelee, että meillä on erityinen koulutustehtävä, emmekä pysy nykyisilläkään määrillä kaikille opiskelijapaikkaa tarjoamaan. Se vaikeuttaa paljon hallituksen lanseeraaman kulutustakuun toteutumista, jos joudumme entisestään tarjontaa supistamaan, Aunola sanoo.
 
Sosiaali- ja terveysalan lisäksi logistiikka ja kiinteistöpuoli ovat Kiipulan koulutusvalikoimasta niitä, jotka ovat kysyttyjä ja joilta opiskelijat myös hyvin työllistyvät. Suosittuja ovat myös catering ja puhdistuspalvelut.
 
– Sosiaali- ja terveysalalle on jo nyt jouduttu lisäämään paikkoja. Se taas tiesi vähentämistä ICT:n puolelta. Seuraavaksi katse kohdistuu ehkä valmentavaan koulutukseen. Siinä hakijamäärät ovat ehkä hieman vähentyneet, sillä valmentavaa koulutusta tarjoavat nykyään muutkin kuin erityisoppilaitokset.
 
Valmentavaa koulutusta ei kuinkaan voi Aunolan mukaan supistaa vaikeasti vammaisten valmentavasta koulutuksesta, sillä tälle puolelle hakijoita on paljon.
 
Perttulasta luopuminen pelastaa hetkeksi
 
Kovien säästöpaineiden takia Kiipula joutuu luopumaan Perttulan toimipaikan tiloista. Osa Perttulassa nyt toimivasta koulutuksesta siirtyy Koulutuskeskus Tavastialta vuokrattaviin tiloihin ja osa muuttaa Kiipulan päätoimipaikkaan.
 
– Mieluummin tehdään ensin kaikki mahdolliset kiinteistöjä koskevat toimet, jottei ensiksi tarvitsisi koskea opiskelijaryhmien kokoon ja henkilöstökuluihin. Mutta kun tämä tiivistys on ensi ja seuraavan vuoden aikana tehty, tulevat sen jälkeen vastaan nämä kysymykset.
 
Perttulaa koskevilla päätöksillä ammattiopisto on onnistunut tasapainottamaan ensi vuoden toimintansa ja taloutensa.

Maakuntien välillä voi vielä tapahtua muutoksia

Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjillä on vuoden loppuun asti aikaa kertoa, mitä mieltä ne ovat opiskelijamäärää ja koulutustarjontaa koskevista ministeriön suunnitelmista.
 
Opetusneuvos Jukka Lehtinen Opetus- ja kulttuuriministeriöstä luonnehtii toissa perjantaina julkistettua ehdotusta eräänlaiseksi keskustelunavaukseksi.
 
Opiskelijamääriä koskevat vähennystavoitteet ovat Lehtisen mukaan puhtaasti laskennallisia, eikä niiden laskemisessa ole otettu huomioon alueellisia erityispiirteitä. Auki on myös se, miten vähennykset kohdentuisivat maakuntien sisällä.
 
Lehtisen mukaan ministeriö odottaa koulutuksen järjestäjien tuovan palautteessaan esille mahdolliset laadulliset sekä valtakunnalliset erityispiirteensä.
 
Palautteen perusteella ministeriö tekee uuden ehdotuksen, jossa paikkojen jakaantuminen on mietitty oppilaitoskohtaisesti. Tämä ehdotus valmistunee maalis-huhtikuun vaiheilla. Varsinaiset päätökset on tarkoitus tehdä kesäkuun lopulla.
 
Ehdotuksen mukaan Kanta-Häme lukeutuisi koulutuspaikkojen suhteen häviäjiin, kun taas esimerkiksi Pirkanmaa olisi voittajien puolella. Jos ehdotus menisi tuollaisenaan läpi, paranisi ammatillisen koulutuksen saatavuus suhteessa ikäluokkaan kaikkiaan 13 maakunnassa.
 
Mahdollista on, että esityksessä voi vielä tapahtua muutoksia maakuntien välillä.
 
Tehokkuutta etsimässä
 
Jukka Lehtisen mukaan koulutuksen järjestäjien on syytä miettiä tarkkaan myös sitä, että hakijat ohjautuvat mahdollisimman tehokkaasti opintojen pariin eivätkä esimerkiksi aikuisopiskelijat syö nuorten paikkoja.
 
– Tärkeä paikka on sekin, että hakijat ohjataan oikeaan koulutukseen ja oikeille koulutuspituuksille. Edelleen tapahtuu sitä, että ne, jotka ovat jo yhden tutkinnon suorittaneet, aloittavat toisen kolmivuotisen tutkinnon. Tämä taas syö peruskoulun päättäneiltä nuorilta paikkoja.
 
Maakunnissa olisi Lehtisen mukaan suotavaa miettiä myös sitä, olisiko koulutuksen järjestäjillä mahdollisuus harkita jopa yhdistymisiä niin, ettei alueella olisi päällekkäistä koulutustarjontaa.
 
Ministeriön tavoitteena on toisaalta tasoittaa maakuntakohtaisia eroja, mutta myös varautua ikäluokan pienenemiseen. Vuoteen 2016 mennessä 16–18-vuotiaiden keskimääräinen ikäluokka pienenee koko valtakunnassa lähes 7 800:lla.
 
Ministeriön ehdotuksen on pelätty vaarantavan koulutustakuun toteutumisen.
 
– On pidettävä mielessä, että nuorten ikäluokka pienenee valtakunnallisesti. Sen täytyy jossakin näkyä myös. Nyt on puntaroitava alueiden välillä, miten se onnistuu.

 

Päivän lehti

30.3.2020