Kanta-Häme

Viikon puheenaihe: Mistä löytyisi yhtenäinen linja aukioloaikoihin?

 

Nyt tarvitaan keskustelua, tuumasi Kasarmikadulla toimivan B&B-liikkeen yrittäjä Sirpa Nurminen haastaessaan Hämeenlinnan keskustan muut yrittäjät pidentämään aukioloaikojaan joulun alla. Hän ehdotti viikko sitten Hämeen Sanomien mielipideosastolla, että yrittäjät pitäisivät ovensa auki jouluun asti kello 10–20.
 
– Tosiasia on, etteivät ihmiset pääse toimittamaan asioitaan, kun liikkeet menevät niin aikaisin kiinni. Olen itsekin tehnyt sellaista työtä!, Nurminen sanoo.
 
Tarkoitus ei kuitenkaan ole se, että yksinyrittäjät luopuisivat aivan kaikesta vapaa-ajastaan ja olisivat töissä aamusta iltaan. Ajatus onkin, että jos pidemmät aukioloajat houkuttelisivat enemmän väkeä, voisivat yrittäjät ehkä jopa palkata apulaisia muutamaksi tunniksi.
 
– Enhän minäkään halua täällä olla missään tapauksessa aamukymmenestä iltakahdeksaan yksikseni. Sitähän ei kukaan kestä kovin pitkään, hän sanoo.
 
Yksin Nurminen ei yritykseen aio ryhtyä, vaan on valmis pidentämään aukioloaikojaan, jos muilta yrittäjiltä löytyy tukea. Jos mitään ei tapahdu, pelkää Nurminen keskustan kuihtuvan.
 
Entä voisivatko yrittäjät joustaa aukioloajoissa ja avata liikkeensä hieman myöhemmin, jos tiedetään, että asiakkaat olisivat liikkeellä alkuillasta?
 
– Silloinhan se olisi ainaista iltavuoroa. Lisäksi osa väestä liikkuu aamulla, epäilee Nurminen.
 
Lisää tempauksia!
Kellokeskus Laineen yrittäjän Raimo Laineen mielestä keskustan liikkeiden aukiolon venyttäminen kello 20:een asti näin joulun alla voisi toimiakin – jos vain yrittäjät yhdessä sitoutuisivat ajatukseen. Ympäri vuoden näin pitkät aukioloajat eivät hänen mielestään kuitenkaan missään nimessä toimisi.
 
– Ihan ensimmäiseksi täytyy saada keskustan pysäköintiasiat kuntoon. Jos pysäköinti on vaivatonta, tulevat ihmiset keskustaan ja ehkä tämä taas voi lopulta heijastua jopa aukioloaikoihin, Laine summaa.
 
Pimeän kaupan illan -kaltaisia tempauksia Laine kannattaa lämpimästi. Ja mikseivät keskustan yrittäjät voisi kokeilla vaikka kerran kuukaudessa yhtenä päivänä pidempää aukioloaikaa, Laine miettii ja heittää palloa kaupunkikeskustayhdistyksen suuntaan.
 
Kultasepänliikkeelle joulunalusaika on niin tärkeä, että liike pitää ovensa auki neljänä sunnuntaina. Laine tosin sanoo, että näistä neljästä vain kahtena käy kauppa.
 
– Muina sunnuntaina on sitten aikaa siivota liikettä, hän sanoo.
 
Myös aukioloaikoja on joulumyynnin takia pidennetty seitsemään asti. Pikku hiljaa, niin uskoo Raimo Laine keskustan yrittäjien löytävän aukioloaikoihinsa yhtenäistä linjaa.
 
Joustoa aukioloaikoihin
Kasarmikadun varrella sijaitsevan lastenvaateliike Viola&Maxin yrittäjä Anu Iso-Kokkila-Vähänen on pitänyt liikkeensä ovia auki sunnuntaisin jo marraskuun puolivälistä saakka. Hänen mielestään olisi hienoa, jos keskustan yrittäjiltä olisi löytynyt yhtenäinen linja aukioloaikoihin jo marraskuun puolella.
 
– Sunnuntaisin pysäköintikin on ilmaista, sekin houkuttelisi ihmisiä keskustaan, Iso-Kokkila-Vähänen sanoo.
 
Lastenvaateliikkeen omat asiakkaat liikkuvat yrittäjän kokemuksen mukaan parhaiten aamupäivisin, lounasaikaan sekä iltapäivällä kello 15–16 maissa. Tavallisesti liike menee viideltä kiinni.
 
Reilun vuoden verran yrittäjänä toiminut Anu Iso-Kokkila-Vähänen on ollut ja sanoo olevansa jatkossakin valmis joustamaan aukioloajoissa asiakkaiden mukaan. Nyt aukioloaikoja on venytetty tiistaisin ja keskiviikkoisin tunnilla. Jos liikkeessä tuntuu olevan tulijoita varsinaisen sulkemisajan jälkeenkin, on ovia pidetty joustavasti auki.
 
Tosin, on aukioloaikoja rukattu toiseenkin suuntaan. Kun Viola&Max vuosi sitten syksyllä aloitti, olivat ovet auki kuuteen saakka illalla. Melko pian yrittäjä kuitenkin totesi viimeisen tunnin niin hiljaiseksi, että aikaisti avaamista ja sulkemista.
 
Mutta miten moinen joustavuus onnistuu kahden pienen lapsen äidiltä? Eipä se onnistuisikaan, jollei vuorotyötä tekevä puoliso puolestaan joustaisi ja jollei esimerkiksi sukulaisilta saisi tarvittaessa apua. Apua Iso-Kokkila-Vähänen on saanut tarvittaessa myös samoissa tiloissa toimineelta toiselta, Ladylike-liikkeen, yrittäjältä.
 
– Asiakkaita vartenhan täällä ollaan!
 
– Jos yrittäjät laittaisivat itsensä likoon ja tänne saataisiin esimerkiksi iltatapahtumia, voisin pitää ovia auki vaikka yhteentoista, yrittäjä heittää. (HäSa)

Voisiko venyttää vielä tunnilla…

Se, ettei keskustan liikkeillä ole aukioloaikojen suhteen yhtenäistä linjaa, johtuu siitä, että kaupungin ydinkeskusta on täynnä yhden tai kahden hengen pienyrityksiä. Näin sanoo Hämeenlinnan kaupunkikeskustayhdistyksen kaupallisen tiimin puheenjohtaja Kaarlo Purhonen.
 
– Useiden vuosien yrittämisen jälkeen nämä yrittäjät ehkä katsovat saavuttaneensa tietynlaisen vakavaraisuuden ja ovat auki vain virka-aikana. Minä kutsun tällaisia ihmisiä virkamiehiksi, en kauppiaiksi, Purhonen sivaltaa.
 
Hänen mielestään kauppiaiden tulisi palvella asiakkaita silloin, kun asiakkaat sitä haluavat, ei silloin, kun itse tahtovat. Joulunaluspäivinä pitäisi Purhosen mielestä jaksaa painaa pitkää päivää.
 
– Ja jos ei jaksa, niin miksei voi serkkupojan kaiman kummia kutsua kauppaan myymään? Miksei voi pitää maanantaita vapaapäivänä? Miksi ei voi avata ovia vasta kello 12 ja olla illalla pidempään auki? Sillä tavalla ulkomailla tehdään!
 
Vuodatuksensa jälkeen Purhonen lähti kävelemään kaupungilla ja huomasi yllättyneensä myönteisesti.
 
Suurin osa Reskan molemmin puolin sijaitsevista liikkeistä näyttää pitävän ovensa auki kello 18 asti, muutamat olivat venyttäneet aukioloaikaansa jopa kello 19 saakka.
 
– Olisiko sittenkin keskustelulla ollut vaikutusta, vai mistä tämä kertoo, Purhonen ihmettelee.
 
– Kunpa vielä saataisiin venytettyä tunnilla, sille 19:ään saakka.

Kivijalka 70 – verkkopuoti 30

Lastenvaateliike Viola&Maxin myynnistä valtaosa, noin 70 prosenttia tapahtuu itse kivijalkamyymälässä, loppuosa kaupoista tehdään verkkokaupan puolella. Aikaa verkkokaupan ylläpitäminen sen sijaan vaatii yrittäjä Anu Iso-Kokkila-Vähäsen mielestä itse kivijalkamyymälää enemmän.
 
– Se on todella työlästä. Jos liikkeessä ei ole asiakkaita, menee suurin osa työajasta siihen, että laitan verkkokaupan puolelle kuvat, koot ja päivitän sieltä myydyt tuotteet.
 
Verkkokaupan perustamiseen Iso-Kokkila-Vähänen päätyi siksi, että liike palvelee koko Suomen lisäksi myös Eurooppaa. Alun perin yrittäjän tarkoitus oli käydä kauppaa ainoastaan verkossa.
 
– Nyt kun molemmat ovat olemassa, on ongelmana lähinnä se, että aika ei riitä kaikkien tuotteiden päivittämiseen verkkokaupan puolelle ja siksi kivijalkamyymälässä on paljon enemmän tuotteita kuin verkossa.
 
Ruuhkaa ehtii syntyä, sillä liikkeeseen tulee uutta tavaraa viikoittain.
 
Verkkokaupan ylläpitäminen maksaa Iso-Kokkila-Vähäselle keskimäärin sata euroa kuussa, tosin mainontaan menee oma siivunsa.
 
Ketjut ja vihkiytyneet päässeet pisimmälle
 
Koottua tietoa keskustan liikkeiden verkkokauppatilanteesta ei ole. Sekä Kehittämiskeskus Hämeen yrityspalvelujohtaja Ari Räsänen että muun muassa verkkokauppapalveluita yrityksille suunnittelevan Mediatavastin toimitusjohtaja Rami Aaltonen arvelevat verkkokaupan perustaneiden hämeenlinnalaisliikkeiden olevan selkeästi pieni vähemmistö.
 
– Jonkinlaista suuntaa saa siitäkin, että noin 3–5 prosentilla yrityksistä ei vielä ole edes sähköpostia käytössään, sanoo Räsänen.
 
Verkkokaupan kautta asiakkaitaan palvelevat Räsäsen kokemuksen mukaan lähinnä ketjut sekä jotkin nuoremman polven yrittäjät.
 
– Moni kivijalkamyymälöistä on vielä harjoitteluasteella. Ehkä jonkinlaista leiritystä kaivattaisiin. Toisaalta, jos ei nykyisellä toiminnallakaan ole kunnollista liiketoimintasuunnitelmaa, on nettikaupan perustaminen vieläkin haastavampaa.
 
Tuotteen oltava tarpeeksi kiinnostava
 
Verkkokaupan perustamisen kannalta ydinkysymys on, onko yrityksen myymä palvelu tai tuote sellainen, jolla on kysyntää.
 
Tätä painottaa myös verkkopalveluita yrityksille työkseen suunnitteleva Rami Aaltonen. Piilolinssit ovat Aaltosen mukaan erinomainen esimerkki tuotteesta, joka on lyönyt itsensä verkkomyynnissä läpi.
 
– Niitä tilataan säännöllisesti lisää. Tilaajalla on vanhat tilaustiedot tallessa, hän pystyy uusimaan tilauksen helposti.
 
Tärkeää on, että ostaminen tehdään asiakkaan näkökulmasta mahdollisimman helpoksi, logistiikkakustannukset pysyvät järkevinä ja että palvelu on markkinoitu oikein. Tehokkaimpana markkinointiväylänä Aaltonen pitää Google-mainontaa. 
 
– Usein verkkokaupan perustajilla homma menee mönkään siinä, että ajatellaan, että kyse on pelkästä ostoskoriohjelmistosta. Peli on verkossa paljon raaempaa kuin kivijalkamyymälöissä, Aaltonen sanoo.
 
Aikamoista näpräämistä
 
Ennen B&B-liikkeen myymälän avaamista Sirpa Nurminen kokeili kaupankäyntiä yksinomaan verkkokaupan avulla. Tätä ensimmäistä kokeilua yrittäjä luonnehtii kuitenkin täydeksi fiaskoksi.
 
– Sieltä tuli niin vähän tilauksia. Silloin ajattelin, että täytyy ensin saada tunnettuutta myymälänä ennen kuin ihmiset lähtevät verkon kautta tilaamaan.
 
Toinen kerta ehkä toden sanoo, sillä osoitteeseen bagandbijou.fi avattu verkkokauppa näyttää tuottavan ensimmäistä versiota enemmän tulosta.
 
– Se on aikamoista näpräämistä ennen kuin verkkokaupan saa auki – varsinkin, jos toimittajalta ei saa valmiita kuvia. Kuvien ottaminen vie aikaa ja kuvien täytyy olla aika hyviä, että ne voi laittaa esille.
 
Kaikki tuotteet eivät myöskään käy verkon kautta yhtä hyvin kaupaksi.
 
– Suurin osa asiakkaista haluaa ilmeisesti kokeilla ja tunnustella laukkua, ennen kuin lähtevät edes kokeilemaan tilaamista. Sisustustavaroita ja koruja sieltä minulta lähinnä tilataankin.