Kanta-Häme

Viikon Puheenaihe: Yksinäisyys voi viedä hengen

 

Perhe, parisuhde ja terveys. Siinä ne ovat, suomalaisen onnen kivijalat.
 
– Taloudelliset asiat tulevat hyvin kaukana siinä arvovertailussa, samoin ura. Henkilökohtaisessa elämässä lähellä olevat asiat ovat niitä tärkeitä, sanoo Väestöliiton tutkimusprofessori, VTT Osmo Kontula.
 
Parisuhde, tai ainakin läheiset suhteet muihin ihmisiin, näyttävät tutkimuksen valossa olevan ihmiselle jopa niin tärkeitä, että yksinäisyyden on todettu lisäävän kuolemanvaaraa. Kontulan mukaan aiheesta on väestötieteellistä tutkimusta sekä meiltä että maailmalta.
 
– Parisuhteessa eläminen, varsinkin silloin, kun suhteessa ei ole isompia ongelmia, liittyy pitkäikäisyyteen. Riitainen, vaikea parisuhde taas voi lopulta näkyä jopa fyysisinä ongelmina.
Kontulan oma, vuosien mittaan kerätty tutkimusaineistokin vahvistaa, että yksinelävät ihmiset ovat vähemmän onnellisia kuin ihmiset, joilla on kumppani.

Kumppanin rooli  korostuu

Jos parisuhdetta käytetään jonkinlaisena onnen mittarina, näyttää suomalaisilla pyyhkivän melko mukavasti. Kun asiaa on tiedusteltu esimerkiksi kyselyissä, on valtaosalla ihmisistä taipumus luokitella itsensä ”melko onnellisiksi” tai ”melko tyytyväisiksi parisuhteeseensa”.
 
Entä takaako parisuhde ihmiselle keskimääräistä paremman tai onnellisemman elämän? Kontulan mukaan kumppani sinänsä ei ole selittävä tekijä, vaan pikemminkin se, mitä suhteessa tapahtuu.
 
Parisuhteessa elävillä on vierellään aina joku, joka kuuntelee, ymmärtää ja tukee. Välttämätöntä ei ole se, että asutaan yhdessä, vaan pikemminkin pointti on siinä, että asioita ei tarvitse kantaa yksin.
 
– Kun kulttuurimme on kehittynyt siihen suuntaan, että meillä on kiireiset päivittäiset aikataulut ja paljon tekemistä, niin onko meillä oikeasti aikaa ystäville ja syvällisille keskusteluille heidän kanssaan? Se johtaa siihen, että oman parisuhdekumppanin varaan ladataan enemmän odotuksia. Siltä tarvitaan enemmän kuin on ennen tarvittu, koska vaihtoehtoja on vähemmän.
 
No entäs ne yksineläjät sitten, ne joilla ei ole kumppania? Kontulan mukaan heillä hyvien ihmissuhteiden, esimerkiksi ystävien määrä, voi korreloida terveyteen.

Onnellinen  sietää enemmän

Terveyden näkökulmasta onnellisuuteen vaikuttaa ratkaisevasti se, kuinka ihminen sietää erilaisia vaivoja.
 
– Kukaan ei varmastikaan ole ihan täysin terve. Kun esimerkiksi ikääntyessä alkaa tulla vaivoja ja sairauksia, oleellista on, pystyykö ihminen näkemään sairauden ulkopuolelle, sanoo ylilääkäri Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinninlaitokselta.
 
Keskimäärin onnellisempia ovatkin ne, jotka pystyvät katsomaan oman huonovointisuutensa tai sairautensa ohi. Jos ihminen on kovin tyytymätön sekä taipuvainen tarkkailemaan itseään ja vieläpä epäilee saamiaan neuvoja, vähenee onnellisuuden tunne.
 
– Sairaudet – esimerkiksi masentuneisuus, ahdistuneisuus, unettomuus tai kipu – syövät onnen tunnetta. Samaten se, jos ihminen stressaantuu kovin helposti. Elämässä tapahtuu asioita, joihin ei itse pysty vaikuttamaan. Joku stressaa niistä asioita enemmän kuin toinen.
 
Luonteen yhteyttä sairauksiin, esimerkiksi sepelvaltimotautiin on tutkittu paljon. Joidenkin tutkimusten mukaan sepelvaltimotaudille altistavat vihamielisyys, ärtyvyys ja kyynisyys. Duodecimin aiheeseen liittyvän artikkelin mukaan vaarassa oleva henkilö on helppo tunnistaa: Hän äkäilee jonossa, on aggressiivinen liikenteessä ja vähät välittää muista ihmisistä.
 
Onnellisuuden kannalta vaikutusta on myös elämänasenteella. Optimistinen ihminen ainakin sanoo pessimistiä herkemmin olevansa onnellinen.
 
– Se on sitten toinen juttu, että sanooko hän vain näin, vai onko hän todella sitä mieltä – oli sitten tapahtunut mitä tahansa. Joillekin optimismi voi olla kulissi, jonka avulla yritetään sinnitellä, sanoo Timo Partonen.
 
– Pessimistillä menee huonommin, mutta ulkoisilla mittareilla katsottuna hän voi olla ihan menestyväkin.

Ystävällinen elää  terveemmän elämän

Psykologian professori (emeritus) Markku Ojasen mukaan ihmisen luonteenpiirteet vaikuttavat ihmisen onnellisuuteen.
 
– Onnellisuus on oikeastaan luonteenpiirre silloin, kun sillä tarkoitetaan pysyvämpää tyytyväisyysonnea. Tunneonni eli mieliala sen sijaan vaihtelee jo päivänkin aikana melkoisesti.
Onnellisuutta edistäviä persoonallisuuden piirteitä ovat erityisesti ystävällisyys, vastuullisuus ja sosiaalisuus sekä vähäinen taipumus ahdistuneisuuteen ja masentuneisuuteen. Myös optimismi, toiveikkuus ja avuliaisuus liittyvät onnellisuuteen. Luonteenpiirteiden ja terveyden yhteys on Ojasen mukaan vahva.
 
– Edellä mainitut ominaisuudet edistävät myös terveyden hoitamista. Niistä vastuullisuus lienee tärkein, mutta ystävälliset, sosiaaliset ihmiset hankkivat ystäviä ja saavat heiltä tukea. Yksinäisyys on merkittävä riskitekijä terveyden kannalta, sillä yksinäisiltä puuttuu tukihenkilöitä ja yksin oleminen heikentää halua pitää huolta itsestään.
 
Entä mikä on onnellisuusprofessoriksikin tituleeratun Ojasen resepti onnelliseen elämään?
 
– Ystävällisyydellä, toisten huomioonottamisella ja myönteisyydellä saa varmasti paljon myönteistä palautetta. Ihmissuhteiden vaaliminen ja vastuullinen elämänote ovat tärkeimmät asiat, mutta innostusta, hulluttelua ja huumoria ei tietenkään pidä unohtaa. Tietenkin hyvään elämään kuuluu mielekästä työtä ja tekemistä ja usein myös jokin myönteinen maailmankatsomus tai uskonto. Kiitollisuuden merkitys on uusimmissa tutkimuksissa korostunut. Vapaaehtoistyötä tekevät voivat hyvin ja ovat keskimääräistä onnellisempia. (HäSa)
 
Lähteenä käytetty: Vihkisormus, kirjastokortti ja pitkä ikä. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2003.
 

A-klinikka utelee onnen aiheita

Hämeenlinnan A-klinikkatoimi haluaa tietää, mikä tekee kuntalaiset onnellisiksi.
Ehkäisevän päihdetyön yksikkö kerää teemaviikkojen alla kuntalaisten ajatuksia siitä, millaiset asiat antavat aihetta onneen. Ajatuksia kerätään Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ideoimalla Onnea on -taulukampanjalla.
 
Kampanjan aikana kaupungin palvelupisteissä, nuorisotiloissa, kouluissa, päihdepalveluissa ja lähiökeskuksissa kiertää tauluja, joihin ihmiset voivat kirjoittaa, mitä onni merkitsee heille.
Onnea on -tauluista toteutetaan näyttely kuluvalla viikolla järjestettävän päihdefoorumin yhteydessä.
 
Keskiviikkona 7.11. pääkirjastossa järjestetään kello 18 alkaen seutukunnan asukkaille avoin päihdefoorumi. Tilaisuudessa haetaan paikallisten valtuutettujen, palvelujen tilaajien ja tuottajien sekä kuntalaisten voimin vastauksia esimerkiksi siihen, miten päihteidenkäyttö vaikuttaa perheeseen, työhön ja ystävyyssuhteisiin.
 
Tilaisuudessa kysytään muun muassa, voiko päihteidenkäyttäjä tai hänen lähipiirinsä olla onnellinen. Yhdessä pohditaan myös, millaiset palvelut auttavat mielenterveys- tai päihdeongelmasta kärsivää ja hänen läheisiään ja onko palveluita saatavilla kaikille tarvitseville. Illan avaa hämeenlinnalainen kansanedustaja ja valtuutettu Tarja Filatov (sd.).
 
Marraskuussa vietettävien päihde- ja mielenterveysasioista muistuttavien valtakunnallisten teemaviikkojen kampanjointi tähtää tänä vuonna onnellisuuden ja arjen voimavarojen edistämiseen.
Tällä viikolla vietettävän ehkäisevän päihdetyön teema kehottaa ”Ala onnelliseksi”. Kahden viikon päästä vietettävän mielenterveysviikon aiheena on puolestaan voimaantuminen.

 

Päivän lehti

2.4.2020