Kanta-Häme

Viilennystä rajallisiin hellepäiviin

Ilmalämpöpumput ovat raivanneet tiensä suomalaisten koteihin. Suomen lämpöpumppuyhdistyksen (Sulpun) tilastojen mukaan lämpöpumppujen määrä on kasvanut vuodesta 1994 vuoteen 2013 muutamasta tuhannesta 600 000:een.

Lämpöpumpuista puhuttaessa tarkoitetaan yleisimmin ilmalämpöpumppuja, joilla voi lämmittää ja jäähdyttää huoneilmaa. Järjestelmän rinnalle tarvitaan päälämmitysjärjestelmä, kuten suorasähkölämmitys tai öljylämmitys.

Kiinteistöliitto Uudenmaan lvi-asiantuntija Arto Kemppainen huomauttaa, että viilennysratkaisut riippuvat siitä, millainen rakennus on kyseessä. Mikä toimii omakotitalossa, ei välttämättä toimi kerrostalossa.

– Esimerkiksi kerrostaloissa osa asukkaista voi hankkia viilennystä ilmalämpöpumpulla, mutta kaikki eivät viileää välttämättä halua.

Asuntojen viilennyksessä kyse on nimenomaan viileän ilman puhaltamisesta asuntoon. Vaikka huoneistokohtaiset patterit toimivatkin lämmön siirtämisessä asuntoihin, viilennyksen siirtämiseen pattereita ei voi käyttää.

– Vaikka pattereissa kierrättäisi kuinka kylmää vettä, asunto ei juuri viilene, Kemppainen toteaa.

Ilmalämpöpumpuilla haetaan säästöjä lämmityskuluihin. Kemppainen kuitenkin toteaa, että viilennys tuskin syö lämmityksestä saatuja säästöjä.

– Suomessa hellepäiviä on vuosittain rajallinen määrä. Tuskin kukaan on sellainen jääkarhu, että kesäkuumalla viilentää asuntonsa hyiseksi. Omasta vuotavasta nenästä huomaa, jos tuli viilennettyä liikaa.

Valtion tieteellinen tutkimuskeskus (VTT) julkaisi kesäkuun lopussa tutkimuksen ilmalämpöpumpuilla saavutettavasta energiansäästöstä. Tulosten perusteella yksi ilmalämpöpumppu kattaa ilmanvaihdon lämmöntarpeesta jopa 40–60 prosenttia.

Kemppainen huomauttaa, että ilmalämpöpumpuilla saavutettavat säästöt riippuvat paljon energiankulutuksen lähtötasosta. Paljon energiaa kuluttaneessa rakennuksessa myös saavutettu säästöprosentti on suurempi.

Janakkalainen Mikko Ylitalo hankki ensimmäisen ilmalämpöpumppunsa kymmenen vuotta sitten edelliseen taloonsa. Myös nykyisessä talossa on varaavan sähkölämmityksen ja takan lisäksi ilmalämpöpumppu.

Ylitalo laskee, että lämmityskuluissa on säästynyt noin 400–500 euroa, eikä viilennyksen käyttäminen ole tuonut sähkölaskuun lisämaksua.

Lämpö-, vesijohto- ja ilmastointiasennusratkaisuja toimittavan IVT Centerin toimitusjohtaja Kari Kuikka huomauttaa, että lämpöpumppuja on erilaisia. Ilma-vesilämpöpumpulla voi jäähdyttää ja lämmittää koko talon sekä käyttöveden. Maalämpöpumpulla voi lämmittää koko talon ja käyttöveden ja se sopii pieneen omakotitaloon tai suureen kerrostaloon. Ilma-vesilämpöpumppu ja maalämpö ovat vesikiertojärjestelmiä.

Lämpöpumpun asentajan täytyy olla Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukesin) hyväksymä. Kemppaisen mukaan taloyhtiöt osaavat nykyään kysellä asentajilta Tukesin lupien perään.

Lisäksi ilmalämpöpumpun asentaminen vaatii asunto-osakeyhtiön luvan, sillä ulkoyksikön asentamista varten seinärakenne täytyy lävistää.

Päivän lehti

2.6.2020