Kanta-Häme

Viimeinen oljenkorsi

Valtion finanssipoliittinen elvytys on Euroopan unionin budjettikurisääntöjen vuoksi tällä hetkellä mahdottomuus ja Euroopan keskuspankin rahapolitiikkakaan ei ole saanut taloutta elpymään. Suoraan kansalaisille jaettava raha voisi olla talouspolitiikan kolmas tie, joka nostaa euroalueen ahdingosta.

Tätä mieltä on Aalto-yliopiston taloustieteen professori Pertti Haaparanta, jonka mukaan suurin este talouden nousulle on vyönkiristysideologia, joka on juurtunut syvälle virkamiesten ja poliitikkojen mieliin.

– Alkaa olla merkittävästi tutkimusnäyttöä siitä, että elvytys olisi nyt järkevä ratkaisu, mutta Suomessa kaikkia elvytystoimia vastustetaan suorastaan perverssillä tavalla, Haaparanta sanoo.

Esimerkiksi elvytystä puoltavasta tutkimuksesta Haaparanta nostaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tutkijoiden Henri Keräsen ja Tero Kuusen talouspoliittiselle arviointineuvostolle laatiman taustaraportin. Raportti antaa talouspolitiikan vaikutuksista erilaisen kuvan kuin valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoro, jossa esitetyt näkemykset päätyivät hallitusohjelmaan lähes sellaisinaan.

Valtiovarainministeriö oletti viime vuonna ilmestyneessä ennusteessa, että finanssipolitiikan kerroinvaikutus olisi 0,5. Tämä tarkoittaa sitä, että yksi elvytykseen käytetty euro johtaisi 0,5 euron lisäykseen tuotannossa. Kerroin toimii molempiin suuntiin, eli yksi julkisesta kulutuksesta leikattu euro pudottaisi tuotantoa 0,5 euroa.

Keräsen ja Kuusen tutkimuksessa finanssipolitiikan kerroin laskettiin ajankohtaisen talousdatan perusteella ja finanssipolitiikan kerroinvaikutukseksi saatiin 1.

– Menoleikkausten negatiiviset vaikutukset ja elvytyksen positiiviset vaikutukset on aliarvioitu hallitusohjelmassa, Haaparanta tulkitsee Keräsen ja Kuusen raporttia.

Tero Kuusi arvelee, että valtiovarainministeriön luvun taustalla on jonkinlainen historiallinen keskiarvo.

– Meillä oli käytössä kohtuullisen uusi menetelmä, jolla voidaan laskea kerroinvaikutusta eri suhdannetilanteissa, Kuusi kertoo.

Haaparannan mukaan valtiovarainministeriö teki toisen virheen, kun se ei ottanut huomioon niin kutsuttua hystereesikerrointa, mikä kertoo suhdannevaihteluiden pitkän ajan vaikutuksista. Korkean finanssipolitiikan kertoimen ja hystereesivaikutuksen vuoksi Haaparanta uskoo, että paras keino velkasuhteen korjaamiseen olisi velan ottaminen elvytystä varten.

Tämä on käytännössä mahdotonta, sillä Suomi on sitoutunut EU:n vakaus- ja kasvusopimukseen. Sopimuksen mukaan vuosittainen budjettialijäämä ei saa olla kolmea prosenttia enempää ja julkinen velka ei saa ylittää 60 prosenttia bruttokansantuotteesta. Velan suhde bruttokansantuotteesta on jo ylittänyt 60 prosentin raja-arvon.

– Lyhyellä aikavälillä sopimuksen rajat rikkoontuisivat, mutta pitemmällä aikavälillä velkasuhde tervehtyisi korkean finanssipolitiikan kertoimen ja hystereesivaikutuksen vuoksi, Haaparanta väittää.

Tero Kuusi ei usko tähän selitysmalliin.

– Olen pessimistinen sen suhteen, että velkasuhde pystyttäisiin taittamaan ottamalla lisää velkaa, vaikka kerroinvaikutus olisi hyvinkin korkea. Uusissa finanssipolitiikan vaikutusmalleissa elvyttäminen ja sopeuttaminen eivät muuta samalla tavalla taloudellisen aktiviteetin määrää; leikkaukset voivat vaikuttaa enemmän negatiivisesti BKT:hen kuin elvytys positiivisesti. Pitkällä aikavälillä velkasuhde voidaan korjata vain katkaisemalla velkaantumisen dynamiikka, Kuusi sanoo.

Haaparannan mielestä finanssipoliittisesta elvytyksestä seuraavaksi paras vaihtoehto olisi suoraan kansalaisille jaettava raha. Toimenpidettä kutsutaan helikopterirahaksi nobelisti Milton Friedmanin mukaan. Friedman pohdiskeli eräässä kirjoituksessaan 1960-luvulla, voisiko kansantalous nousta matalasuhdanteesta, jos ihmisille pudoteltaisiin helikoptereista rahasäkkejä. Ajatus on noussut viime aikoina keskusteluun, koska EKP:n velkakirjojen osto-ohjelman on koettu epäonnistuneen.

Osto-ohjelman ongelmana on pidetty sitä, että raha jää pankkeihin muhimaan, eikä välity reaalitalouteen. Helikopterirahan kannattajien mielestä raha päätyisi varmuudella reaalitalouden kiertoon, jos EKP antaisi sen suoraan ihmisille.

Haaparannan mukaan helikopterirahalla olisi samanlaisia vaikutuksia kuin finanssipoliittisella elvytyksellä. Lisäksi se tulisi valtion budjetin ulkopuolelta, jolloin se kiertäisi budjettikurisäännöt.

Kuusikin pitää helikopterirahaa potentiaalisesti toimivana ratkaisuna, sillä se ei kasvattaisi valtiontalouden alijäämää samalla tavalla kuin finanssipoliittinen elvytys.

– Jos on mahdollista siirtyä valtiontalouden kestävyysriskistä inflaatioriskiin, sitä kannattaisi ainakin harkita deflaation uhatessa, Kuusi sanoo.

Kuusen mukaan helikopterirahan kerroinvaikutus ei kuitenkaan välttämättä ole yhtä korkea kuin julkisten investointien. Ongelmaksi voisi muodostua se, että ihmiset säästäisivät rahan, eivätkä lisäisi kulutustaan. Siksi Kuusen mukaan paras ratkaisu olisi se, jos EKP:n elvytystoimia voitaisiin kohdentaa infrainvestointeihin.

– Infrainvestointien kerroinvaikutus on erittäin hyvä ja kenties helikopteriraha voitaisiin kanavoida infrainvestoinneiksi esimerkiksi EU:n investointirahaston kautta, Kuusi sanoo.

Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston toimistopäällikön Samu Kurrin mukaan helikopteriraha on lähinnä teoreettinen käsite. Se olisi äärimmäinen ja viimeisessä hädässä käytettävä keino.

– Euroalueen talous on nyt kohtuullisessa kasvussa, joten missään epätoivoisessa tilanteessa ei olla. EKP:lla on käytössään muita työkaluja, Kurri sanoo. HÄSA

Päivän lehti

27.10.2020

Fingerpori

comic