Kanta-Häme

Viisari heilahti vasemmalle Riihimäellä

Vaalien tulos vei Riihimäen valtuuston painopistettä selvästi vasemmalle laidalle. Demarit eivät onnistuneet kasvattamaan paikkalukuaan, mutta pääsevät suurimpana ryhmänä esittämään jatkoa kaupunginhallituksen puheenjohtajuudelleen.

Vasemmistoliiton Janne Yrjölä on tyytyväinen tulokseen, joka kasvatti viher-vasemmiston kokonaispaikkaluvun 25:een. Hän muistuttaa, että vihreiden ryhmä on sote-, koulutus- ja ympäristöasioissa ollut vasemmiston kanssa samoilla linjoilla.

Demarien ääniharavaksi nousi Miia Nahkuri, joka sanoo olevansa ilman muuta kiinnostunut hallituksen puheenjohtajan tehtävästä, johon jotkut äänestäjätkin häntä ovat jo toivoneet.

Demarit ja kokoomus tulevat todennäköisesti jakamaan hallituksen ja valtuuston puheenjohtajien paikat keskenään.

Toiselle kaudelle lähtevä Derja Özgün keräsi kokoomuksen äänipotin, mutta konkarivaltuutettu ja valtuuston nykyinen puheenjohtaja Pertti Mäkelä sai lähes yhtä suuren kannatuksen. Valtuuston puheenjohtaja lienee jompikumpi, vaikkeivät kokoomuslaiset vielä lähde ennustelemaan neuvottelujen tulosta.

Paikkojaan ennätyksellisesti lisänneessä vihreiden ryhmässä jo toista kertaa aloittava Eero Yrjö-Koskinen on kiinnostunut hallituspaikasta, mutta toteaa sen äänien nojalla kuuluvan Sari Jokiselle.

Lautakunta- ja luottamustehtäväpaikkojen jako pääsee Riihimäellä toden teolla käyntiin vasta, kun valtuusto hyväksyy kaupungin uuden strategian ja siihen liittyvän hallintosäännön. Päätös syntyy 24. huhtikuuta.

Viime vaalien jälkeen syntyi kaksi koalitiota. Perussuomalaiset, vihreät, kristilliset ja keskusta liittoutuivat. Demarit, vasemmistoliitto ja kokoomus muodostivat pakon edessä paikkaneuvotteluja varten teknisen vaaliliiton, joka purettiin heti jaon jälkeen.

Heti vaalien jälkeen koalitioista ei ole tietoa, mutta kokoomuksen Riku Bitter epäilee, ettei niistä tällä kertaa ole hyötyä.

Demarien yllättäjänimi Jere Mattila (sd.) ehtii täyttää 19 vuotta ennen kuin uusi valtuusto kokoontuu ensimmäisen kerran, mutta sen kuopus hän on joka tapauksessa.

– Meillä on monipuolinen porukka, jossa on eniten nuoria. Kaksi kolmesta uudesta valtuutetusta on oikeasti nuoria! sanoo Mattila.

Riihimäen nuorisovaltuustossa vuodesta 2015 vaikuttaneen Mattilan mielestä puheet harmaantuneista demareista voi pikkuhiljaa jättää vähemmälle.

– Miksi valtuustossa ei ole ollut nuoria, johtuu siitä, että nuoret muuttavat täältä pois opiskelemaan. Itse haluan katsoa mihin tie kuntapolitiikassa vie. Haluan valtuustosaliin energiaa, ei siellä tarvitse pönöttää.

Mattila lukee parhaillaan oikeustieteellisen toukokuisiin pääsykokeisiin. Jos hän pääsee yliopistoon, ei hän aio muuttaa pois synnyinkaupungistaan.

– Haluan vaikuttaa siihen millainen Riihimäki on vuonna 2030. HÄSA