– Minä olen tehnyt testamentin eli asiat ovat kunnossa.
Tämän selityksen kouluttaja Tiina Kuopanportti kuulee usein, kun hän kertoo luennoillaan edunvalvontavaltuutuksesta ja siitä, mitkä kaikki asiat pitäisi hoitaa kuntoon vanhuuden varalle.
– Testamentti astuu voimaan vasta, kun sen tekijä kuolee. Se ei turvaa testamentin tekijän omaa vanhuutta millään lailla, eikä myöskään vaikuta esimerkiksi omistusjärjestelyihin ennen kuolemaa, Kuopanportti sanoo.
Hän puhuu vanhuudesta tai toimintakyvyn menetyksestä, johon kaikkien pitäisi varautua. Mitä tahansa voi tapahtua, ja tapahtuukin, myös nuorille ihmisille.
– Kaikkien pitäisi miettiä, kenen haluaisi hoitavan asioitaan siinä tapauksessa, että menettää toimintakykynsä joko sairauden tai ikääntymisen vuoksi. Aihe voi olla ahdistava, mutta omaisten kannalta on iso helpotus huomata, että asioita on mietitty etukäteen.
Kuopanportti on listannut viisi aihepiiriä, jotka pitäisi järjestää mieluiten silloin, kun kaikki on hyvin. Esimerkiksi hoitotahtoa voi olla raskasta miettiä, mutta vielä raskaampaa se on siinä vaiheessa, jos esimerkiksi toinen puolisoista on jo vakavasti sairas.
1. Rahat
– Jokaisella pitää olla oma tili, johon palkka tai eläke tulevat. Sen lisäksi pariskunnalla voi olla myös yhteinen tili, mutta ainoana tilinä se ei ole hyvä ratkaisu.
– Moni pariskunta ajattelee, että meillä on kaikki yhteistä, mutta rahat eivät koskaan ole. Rahat ovat aina jonkun, ja ongelmat alkavat, jos toinen ei ole enää oikeustoimikelpoinen. Tai jos toinen kuolee ja tilit suljetaan, mistä toinen saa rahaa laskujen maksuun ja elämiseen.
2. Koti
– Koti voi olla yhdessä rakennettu ja maksettu, mutta se on usein silti vain toisen nimissä. Kiinteistöverolipusta tai kauppakirjasta kannattaa tarkistaa, kuka kodin omistaa. Jos toinen joutuu vaikkapa hoitokotiin, ja toinen puoliso haluaisi myydä asunnon ja muuttaa pienempään, se ei välttämättä olekaan mahdollista, jos asunto tai kiinteistö on toisen nimissä. Edunvalvontavaltuutuksella voi tämän sudenkuopan välttää osittain.
– Samoin kotia on hyvä miettiä myös siitä näkökulmasta, pystyykö siinä asumaan yksin, jos itselle tai puolisolle tapahtuu jotakin. Esimerkiksi pesutilojen kunnostusta ja esteettömyyttä on hyvä miettiä jo silloin, kun sille ei ole tarvetta.
3. Läheiset
– Edunvalvontavaltuutusta pitää ajatella tulevaisuusvaltakirjana. Se tehdään hyvänä päivänä pahan päivän varalle. Silloin pitää miettiä, kuka tai ketkä läheisistä voisivat hoitaa asioita sitten, kun ei itse pysty siihen. Olen sanonut, että valtuutettavaan ihmiseen pitää olla vähintään sataprosenttinen luotto.
– Moni ajattelee, ettei asia nyt vielä ole ajankohtainen, mutta juuri silloin se on. Jos edunvalvontavaltuutusta ei ole, läheisillä on moninkertainen työ hoitaa asioita.
4. Terveys
– Kun varmaa on, että me kaikki kuolemme, myös hoitotahto pitäisi kaikkien tehdä. Omaisille on kamala paikka joutua päättämään, irrotetaanko letkut.
– Hoitotahto koskee elämän viimeisiä hetkiä, ja sitä varten löytyy osio esimerkiksi omakanta.fi-palvelusta. Netistä löytyy myös mallitekstejä. Tieto pitää olla hoitohenkilöstöllä ja siksi hoitotahto on helpointa tehdä omakantaan, josta kaikki tahot näkevät sen. Omassa pöytälaatikossa se ei auta.
5. Elämän suola
– Tämä tarkoittaa sen miettimistä, miten haluaa itseään hoivattavan, jos oma toimintakyky heikkenee tai häviää. Tämä on hoivatahto ja se edeltää hoitotahtoa.
– Hoivatahto on vapaamuotoinen teksti, jossa voi kertoa esimerkiksi ammatista, harrastuksista ja muista omalle elämälle tärkeistä asioista. Eihän niistä hoivapaikassa tiedetä välttämättä mitään. Eli ne ovat tietoja ja toiveita, joita hoitohenkilökunnan olisi hyvä tietää. HÄSA
