fbpx
Kanta-Häme

Viitasammakko viihtyy Vanajavedellä

Hämeen ely-keskuksen teettämä luontokartoitus paljastaa, että viitasammakko on Vanajavedellä yleinen ja sen kanta runsas.

– Tämä on hyvä uutinen luonnonsuojelun kannalta, mutta toisaalta se vaikeuttaa rannan kunnostajan elämää, kiteyttää Hämeen ely-keskuksen vesitalousasiantuntija Heini-Marja Hulkko.

Viitasammakko kuuluu luontodirektiivin IV-liitteen lajeihin, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Laji on rauhoitettu myös luonnonsuojelulain nojalla.

Hulkon mukaan kartoitustulos ei suoralta kädeltä torppaa rantakunnostuksia, mutta hän kehottaa kunnostajia huomioimaan viitasammakot.

– Niille kannattaa kaivaa allikoita, missä niiden on hyvä kutea. Työt kannattaa myös jaksottaa usealle vuodelle, jotta sammakot ehtivät tottua muuttuvaan ympäristöön.

Viitasammakkoja inventoitiin ja havaittiin 20 kohdealueella. Runsaslukuisimmat soidinryhmät löytyivät mm. Kirkkolahdelta, Metsänkylänlahdelta, Poransaaresta, Koreilanlahdelta, Tokeensuunlahden pohjukasta, Suotaalanlahdelta ja Ämmänlahdelta.

Luontoinventoinnissa tutkittiin myös linnustoa ja sudenkorentoja.

– Kaikissa kohteissa, joita oli 22, löytyi vähintään yksi uhanalainen tai lintudirektiivin alainen laji, kertoo Hulkko.

Näitä ovat mm. laulujoutsen, kaulushaikara, ruskosuohaukka, luhtahuitti, kurki ja kalatiira. Linnuston elinympäristöä parantavia toimenpiteitä ovat mm. valuma-alueelle rakennettavat kosteikot, kosteikkoketjut ja altaat.

Vanajaveden sudenkorennoista on tehty aiempia havaintoja melko vähän, mutta nyt tiedetään täplälampikorennon viihtyvän mm. Miemalanselällä, Visamäessä ja Kirkkolahdessa. Lummelampikorentoa havaittiin vain Kirkkolahdessa ja viherukonkorentoa vain Lahdentakana.

Hulkko kertoi luontoinventoinnin tuloksia torstaina Vanajavesikeskuksen järjestämillä Järvitärskyillä, jotka pidettiin nyt viidettä kertaa. Paikalla oli yli 20 vesien- ja luonnonsuojelusta kiinnostunutta.

Tilaisuudessa kuultiin myös hyviä uutisia hankerintamalta. Vanajavesisäätiö osallistuu seuraavan kuuden vuoden aikana Metsähallituksen koordinoimaan valtakunnalliseen Freshabit-hankkeeseen.

– Se on vesienhoitoa, luonnonsuojelua ja tulvien torjuntaa ihan käytännön tasolla, erityisesti vesien Natura-alueilla, kertoo Vanajavesisäätiön asiamies Sanni Manninen Johansen.

Valuma-alueiden, lintuvesien ja rehevöityneiden vesien kunnostuksiin käytetään 1,2 miljoonaa euroa. Hämeessä kohteita on viisi, Pirkanmaalla neljä.

– Kerrankin hanke sisältää suunnittelun ja toteutuksen lisäksi seurantaa. Nyt näemme, miten toimenpiteet vaikuttavat, sanoo Manninen Johansen.

Vanajavesikeskus on jo syyskuussa aloittanut Yhteisillä aalloilla -viestintähankkeen, jonka se toteuttaa yhdessä Hamkin ja Vesijärvisäätiön kanssa. Kaksivuotisen projektin päätavoite on saada maaseudun ihmiset innostumaan vesienhoidosta, kotimaisen kalankäytön lisäämisestä ja rantojen kunnostamisesta.

– Nyt saamme Hamkin opiskelijat tekemään meille käytännön työtä, sanoo Vanajavesikeskuksen ympäristökoordinaattori Heidi Kontio. HÄSA

Vanajaveden luontoinventoinnin tuloksia on Hämeen ely-keskuksen nettisivuilla ja selvityksen voi pyytää keskuksesta kokonaisuudessaan sähköisessä muodossa.

Menot