Kanta-Häme

Viljelijöiden osuuskunta Vilja-Tavastia kasvaa vauhdilla: "Viljelijä uskoo toiseen viljelijään"

Viljelijäosuuskunnan jäsenmäärä on puhkaisemassa 500 rajan.
Vilja-Tavastian vetäjät haluavat viljelijät mukaan tuotteidensa kauppaan. Eero Kovero ei julista osuuskunnan tarkkoja tavoitteita.

– Osuuskunnan jäsenmäärä on noussut hyvää vauhtia – jopa odotettua nopeammin. Se menee juuri yli 500:n, kertoo Vilja-Tavastian toimitusjohtaja Eero Kovero.

Hämäläiset viljelijät perustivat oman Vilja-Tavastia -osuuskunnan kolme vuotta sitten välittämään viljakauppoja. Osuuskunnan taustalla oli tyytymättömyys viljakauppaan ja siihen, ettei markkinoilla toimi viljelijöiden yhtiöitä.

Riittävä osuus

Vilja-Tavastian tavoitteena on saada itselleen riittävä osuus viljelytuotteiden markkinoista.

– Emme voi julkaista sellaista tavoitetta, milloin olemme niin iso, että meitä kuunnellaan. Enemmän tai vähemmän meitä kuitenkin kuunnellaan, Kovero sanoo.

Koveron mukaan kuuntelusta kertoo, että Maaseudun Tulevaisuus teki uutisen, jonka mukaan Vilja-Tavastia on keskeyttänyt ostot.

– Mielestämme osuuskuntaa on mahdollista saada noin tuhat viljelijää.

Viljelijä uskoo viljelijään

Suomessa on vajaa 50 000 maatilaa. Hämeen ely-keskuksen alueella maatalouden viljelijätukea maksettiin viime vuonna runsaalle 3 400 tilalle.

– Suomessa on muutama tuhat päätyönään viljaa viljelevää tilaa. Jäsentemme keskimääräinen tilakoko on 125 hehtaaria, kun tilojen keskimääräinen koko on vajaa 50 hehtaaria.

Vilja-Tavastian jäsententilat ovat siten peltopinta-alaltaan yli kaksi kertaa keskimääräistä tilaa suurempia.

– Suurin osa jäsenistämme on varmaa 150 kilometrin säteeltä Hämeenlinnasta ja Lahdesta. Se johtuu siitä, että osuuskunta on lähtenyt liikkeelle täältä.

– Viljelijä uskoo toiseen viljelijään.

Vilja-Tavastian toimintaperiaatteena on ostaa ja välittää jäsentensä viljaa. Osuuskunta välitti viime kaudella 22 miljoonaa kiloa jäsenten viljaa.

Ei ennakoida

Kovero ei lähde ennakoimaan markkinoiden kehitystä ja osuuskunnan toimintaa tänä syksynä. Hän ei arvioi, kuinka paljon osuuskunta välittää tällä kaudella viljaa.

Suomessa sato on keskinkertainen, mutta takana on huonoja satoja.

– Viljavarastot olivat historiallisen alhaiset. Yksi satovuosi ei mahdollista varastojen täyttymistä.

Koveron mukaan tilanne viljakaupassa on sellainen, että hän ei lähde lainkaan ennakoimaan kauppaa ja hintakehitystä. HÄSA