Kanta-Häme

Viljaa puidaan Kanta-Hämeessä tällä viikolla

Kanta-Hämeessä kevätviljojen sato ei jää niin paljon tavanomaista pienemmäksi kuin muualla Etelä-Suomessa. Kuivuus ei maakunnassa koetellut yhtä ankarasti viljoja kuin rannikolla.

– Kun Etelä-Suomessa kevätviljojen sato on jäämässä 50–60 prosenttiin tavanomaisesta, Kanta-Hämeessä sato voi olla 70 prosenttia.

– Hyviäkin kasvustoja löytyy, sanoo Proagria Etelä-Suomen kasvituotannon asiantuntija Vesa Koivula.

Koivula muistuttaa kuitenkin, että sateet ovat olleet hyvin paikallisia. Siksi satotilannekin vaihtelee tavattomasti paikallisesti.

 

Yleisen kuivuuden lisäksi pakkotuleentuminen ja jälkiversonta heikentävät Etelä-Suomen viljasatoa. Pakkotuleentuminen tarkoittaa, että kuivuus valmistaa viljan ennen aikojaan ja jyvät jäävät keveiksi. Etelä-Suomen rannikolla ensimmäisten viljojen puinti käynnistyi jo kaksi viikkoa sitten.

– Kanta-Hämeessä syysviljojen puinti käynnistyy varmasti tällä viikolla, koska sää on lämmin ja kuiva. Täällä saatetaan aloittaa myös aikaisten ohra ja kauralajikkeiden puinti, Koivula arvioi.

Säilörehua saadaan Etelä-Suomessa vain puolet tavanomaisesta. Sen laatukin on huonoa tai välttävää. Varmistaakseen rehujen riittävyyden osa tiloista on jo korjannut viljaa säilörehuksi.

– Varmasti Kanta-Hämeenkin karjatiloilla laajalti käytetään viljaa säilörehuna. Niiden rehun saanti on huonoa.

Rehuiksi on korjattu erityisesti viljasatoa, jonka kohtalo muuten olisi vaakalaudalla.

– Tällaisten viljojen puinti olisi saattanut mennä niin pitkälle, että ne mahdollisesti olisivat muuten jääneet puimatta.

Kevätviljojen sato on myös laadullisesti vaihteleva. Jälkiversonta heikentää satoa laadullisesti.

Kun kylvöjen jälkeen oli kuivaa, kasvit satsasivat pääverson kasvattamiseen. Koivula kertoo, että kasvit ryhtyivät kasvattamaan uusia versoja vasta, kun ne ennen juhannusta saivat vettä. Sivuversoja kasvatettiin liian myöhään.

– Nyt on sivuversoja, jotka ovat vielä aivan vihreitä. Jälkiversonnan ongelma on, että viljat valmistuvat epätasaisesti.

Proagria tiedotti tiistaina satonäkymistä. Suomen viljasadosta on tulossa 2000-luvun heikoin. Proagria arvioi tiedotteessaan, että viljaa saadaan 2,47 miljardia kiloa. Hyvinä satovuosina viljaa on saatu yli 4 miljardia kiloa.

Etelä-Suomen pohjoispuolella kevätviljojen sato ei jää yhtä paljon tavanomaista pienemmäksi kuin Etelä-Suomessa. ”Pohjoisessa” sato on 75–85 prosenttia tavanomaisesta.

 

Kevätviljoista rehuohra on kärsinyt pahiten kuivuudesta. Sen sadon arvioidaan jäävän puoleen useilla alueilla Etelä-Suomessa.

Sää on kohdellut eri viljalajeja hyvin eri tavoin eri kasvualueilla. Ruissato on paikka paikoin lähes normaali. Syysvehnän sato on useilla alueilla 60–80 prosenttia keskimääräisestä.

Proagria ennakoi, että poikkeuksellinen sää ja varhainen sadonkorjuu lisäävät syyskylvöisten kasvien viljelyä. Jos kylvöolot ovat suotuisat, odotettavissa on tuntuva lisäys syysviljojen viljelyalaan.

Syysrukiin kylvöjen odotetaan alkavan jo elokuun puolivälissä. Syysvehnää kylvetään ilmeisesti elokuun lopulla. HÄSA

 

Tuoreimpia artikkeleita