Kanta-Häme

Viranomaiset rahastavat asiakirjoilla – avi pyytää tuhansia euroja julkisista asiakirjoista

Viranomaiset toimivat vastoin lakia pyytäessään tuhansien eurojen maksuja julkisista asiakirjoista, joihin lain mukaan pitäisi saada tutustua ilmaiseksi. Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää pitää asiaa huolestuttavana.

Asia kävi ilmi rakennustyömaiden työturvallisuutta selvitettäessä. Jos työpaikalla sattuu vakava tapaturma, siitä pitää ilmoittaa aluehallintoviraston työsuojeluviranomaisille. Suurin osa vakavista tapaturmista tarkastetaan.

Tapaturmatarkastuksesta laaditaan yksi tai useampi kertomus, ja ne ovat julkisia asiakirjoja.

Lännen Medialle juttua tehnyt toimittaja pyysi Etelä-Suomen aluehallintovirastolta tapaturmatarkastuskertomuksia kuluvalta ja viime vuodelta. Aluehallintovirasto (avi) ilmoitti, että asiakirjoihin voi tutustua vain tuhansien eurojen korvausta vastaan.

Avin mukaan vuonna 2017 tehtiin 107 tarkastusta Etelä-Suomen rakennustyömailla tapahtuneista vakavista tapaturmista. Tarkastuksista laadittiin 131 kertomusta.

Kuluvana vuonna on toukokuun loppuun mennessä tehty 51 tarkastusta, joista on laadittu 69 tarkastuskertomusta.

Pelkästään viiden kuukauden tarkastuskertomusten hinta on lähes 800 euroa. Viraston alustavan arvion mukaan noin 70 tarkastuskertomuksen ”kaivamiseen arkistosta ja skannaamiseen” kuluu aikaa 7,25 tuntia.

Vuoden 2017 ja 2018 tarkastuskertomukset maksavat yhteensä yli 2 300 euroa, jos asiakirjat toimitetaan digitaalisesti. Tulostettuna hinta on vielä selvästi korkeampi.

– Alustava arvio on, että noin 200 tarkastuskertomuksen kaivamiseen arkistosta ja skannaamiseen kuluu aikaa 21,75 h * 86 €/h + alv 24 % = 2.319,42 €, sähköpostiviestissä todetaan.

Viraston mukaan tarkastuskertomusten sivumäärät vaihtelevat yhdestä sivusta ylöspäin. Toimitusaika asiakirjoille on kaksi viikkoa vuoden 2018 tarkastuskertomusten tilauksesta. Vuoden 2017 tarkastuskertomusten toimitusaika on kuukausi.

Avilta pyydettiin mahdollisuutta päästä sen tiloihin tutustumaan tarkastuskertomuksiin, mutta viraston edustajan mukaan se ei ole mahdollista.

Professori Olli Mäenpään mukaan kyseessä on selvä lainvastainen toiminta.

– Julkisuuslain mukaan yksi keskeinen tapa saada tietoa on, että tulee itse paikan päälle katsomaan asiakirjoja. Ja sen pitäisi olla ilmaista.

Mäenpään mukaan viranomainen voi pyytää nimellisen korvauksen, jos julkisista asiakirjoista halutaan kopio.

– Viranomainen, joka tekee kopioita työnään, ei voi periä siitä mitään tuntiveloitusta. Eikä siitäkään, että hakee asiakirjat arkistosta.

– Jos viranomaiset ryhtyvät tietoisesti perimään lainvastaisia maksuja, niin se on aika huolestuttavaa. Kyllähän niiden tulee olla perillä näistä säännöksistä.

Mäenpää korostaa, että julkisuuslaki on hallinnon yleislakeja, joiden tulisi olla hyvin kaikkien viranomaisten tiedossa.

Etelä-Suomen avin ilmoittama korkea hinta julkisesta asiakirjasta ei ole yksittäistapaus. Journalistiliiton lakimiehen Tytti Oraksen mukaan toimittajat ovat ilmoittaneet liitolle myös muista tapauksista, joissa viranomainen on asettanut korkean hinnan julkisille asiakirjoille.

– Tämä on sananvapauden kannalta ongelmallista. Tällainen hinnoittelukäytäntö estää käytännössä julkisen vallankäytön valvonnan, Oras toteaa.

– Viranomaisen asiakirjat tulisi olla järjestetty niin, että ne olisivat helposti saatavissa sähköisestä rekisteristä. Mahdollisten salassa pidettävien seikkojen poistaminen julkisista asiakirjoista on myös viranomaiselle normaalisti kuuluvaa työtä, Oras huomauttaa.

Julkisuuslain noudattamista valvova oikeuskanslerinvirasto arvioi tapauksen lainmukaisuuden vain, jos asiasta tehdään kantelu. Toimittaja onkin tehnyt kantelun Etelä-Suomen aluehallintoviraston toiminnasta. LM–HÄSA