Kanta-Häme

Virolainen klapi yrittää rantautua Kanta-Hämeeseenkin

Virolaiset, venäläiset ja latvialaiset polttopuutoimittajat ovat tarjonneet sikäläistä puuta myyntiin muutamille kantahämäläisille klapiyrittäjille.

– Hyvin aktiivisesti sitä on kaupattu jo 3–4 vuotta, varsinkin virolaista klapia useita kertoja. Sähköpostilla tulee yhteydenottoja viikoittain tai kuukausittain, kertoo hämeenlinnalainen yrittäjä Jussi Silvola Hattulan Halko oy:stä.

Venäjältä hän on saanut pari tiedustelua ja Latviasta yhden.

Yrittäjä Teemu Salvisto hattulalaisesta Teemun Polttopuusta kertoo saaneensa yhteistyötarjouksia vain Venäjältä.

– Pari viikkoa sitten tarjottiin venäläistä puuta valmiiksi säkkiin pakattuna, mutta se ei lämmittänyt ostomielessä.

Valmiissa säkeissä koivuklapia myyvän Turengin Klapin yrittäjä Timo Salo ei ole saanut yhteydenottoja itärajan takaa eikä Baltiasta.

”Puuta tulee tuhansia motteja”

Metsätalous-lehden (6/14) mukaan Baltiasta ja Venäjältä tulevan klapivirran määrää ei tiedä kukaan, koska sitä kauppaavat Suomen markkinoilla sekä sikäläiset että suomalaiset yrittäjät.

Alan täkäläisten yrittäjien arvio kuitenkin on, että puuta tuodaan rekkakuormittain. Jussi Silvola arvelee määrän olevan useita tuhansia motteja. Silvolan oma yritys, yksi Suomen suurimmista, myy vuosittain noin 3 000 mottia.

Silvola on ostanut virolaiselta yritykseltä kerran koe-erän.

– Kyseinen firma on hyvin hoidettu, ja puun laatu on hyvä.

Rahtikustannukset nostavat hintaa

Jussi Silvolan mukaan rangan hinnalla ei juurikaan suuria eroja maiden välillä ole.

Työvoimakustannukset sen sijaan ovat Virossa niin paljon huokeammat, että yhden suomalaisen hinnalla palkkaa siellä kolme työntekijää, mikä tekee puusta edullista. Ongelmaksi nousevat kuitenkin rahtikulut.

– Periaatteessa voisin ihan hyvin myydä virolaista puuta, jos rahtikustannukset saataisiin järkeviksi. Tällä hetkellä en näe toimintaa kannattavaksi, koska väliraha jää niin pieneksi.

Matkassa on muitakin mutkia. Virolainen klapi toimitetaan valmiiksi pakattuna, mikä ei Silvolan toimintatapaan sovi.

– Myymme puun irtotavarana. Meille tulisi täällä päässä vielä liian paljon rukkasenjälkiä, eli se ei olisi siksikään kannattavaa.

Silvola on itsekin hieronut isoa puukauppaa Hämeenlinnasta Italian suuntaan, mutta sekin kauppa kaatui liian suurin rahtikustannuksiin.

Suomalaisetkin ottavat Viroon yhteyttä

Turengin Klapin yrittäjä Timo Salo olisi niin ikään periaatteellisella tasolla valmis myymään ulkomaista puuta.

– Minulle on ihan sama mistä puu tulee. Samalla lailla Eestin puu palaa kuin Suomen puu. Kysymys on lähinnä siitä, mitä se maksaa tänne tuotuna, ja siitä minulla ei ole harmainta aavistusta.

Metsätalous-lehden mukaan virolaisen Esveko Woodin 1,7 pinokuution hinta jälleenmyyjälle konttirahtina Britanniaan on noin 200 euroa. Toimitusjohtaja Indrek Kanter kertoo monien suomalaisten ottaneen heihin suoraan yhteyttä edullisen puun toivossa.

Valmiit pikkupussit polkevat hintoja

Yrittäjä Jussi Silvola epäilee, etteivät virolaiset kovinkaan suurta jalansijaa Suomessa puukaupallaan valtaa.

– En jaksa uskoa, että virolaiset pystyisivät hoitamaan edes kymmentä prosenttia meidän klapikauppamme määrästä.

Sen sijaan valmiissa pikkupusseissa Suomessa myynnissä olevat klapit ovat Silvolan mukaan monesti peräisin Virosta. Niiden hinta voi jo vaikuttaa kilpailuun.

– Jos 40–60 litran pussi nollan alvilla maksaa Virossa alle kaksi euroa, ja Suomessa jokin ketju myy kympillä kolme pussia, niin kuka viitsii täällä enää pakata niitä, kun hinta on sama kuin irtotavarana myytäessä, Silvola kysyy.

Nettisivuillaan Turengin Klapi ilmoittaa myyvänsä koivuklapeja 1,2 kuution säkeissä 70 euron hintaan. (HäSa)