Kanta-Häme

Virtsa ei eroa apulannasta

Mikkolan tilalla Iittalassa odotetaan erinomaista ohrasatoa kolmen viikon päästä.

Tila on sopimusviljelijänä Tampereen ammattikorkeakoulun (Tamk) hankkeessa, jossa testataan bioureaa eli virtsaa lannoitteena. Työn hedelmät vaikuttavat hyviltä.

– Oma havaintoni on, ettei mitään eroa apulantaan ole. Se on tämän kokeilun tarkoituskin. Virtsalla ja apulannalla lannoitetut tähkät kasvavat rinta rinnan yhtä terhakkaina, maanviljelijä Jussi Mikkola kertoo.

Vasta sadonkorjuun mittaukset paljastavat, millaisia arvoja jyvillä on.

– Nyt kun jyviä ottaa käteen, ne näyttävät hyvältä kamalta, mutta laadusta ei voi vielä sanoa mitään, Mikkola selittää.

Pelto on jaettu kolmeen osaan. Yksi on lannoitettu kemikaalisella apulannalla, toinen biourealla ja kolmatta ei millään.

Lannoittamaton alue pellon keskellä on selkeästi matalin. Täysin luomuviljaa siinä ei kuitenkaan kasva, sillä koko pellolle on ruiskutettu kasvinsuojeluainetta.

Tamkin tutkijaryhmä käy joka toinen viikko tekemässä mittauksia. Testialueeksi on valjastettu 30 puolen neliömetrin ruutua.

– Olemme pitkin kesää kirjanneet viljan kasvuastetta ja seuranneet, onko tuholaisia. Ennen kaikkea meitä kiinnostavat kypsien jyvien paino ja valkuaisarvot, selostaa bioureakokeilun projektipäällikkö Eeva-Liisa Viskari.

Hän toi tiistaina lentävän robottikameran eli droonin taltioimaan pellon näkymiä.

– Tarkoitus oli kuvata jo keväällä, kun vilja nousi oraalle. Silloin viljelmissä oli selkeitä värieroja, mutta drooni ei toiminut kunnolla. Nyt koko sato alkaa jo kellastua kypsymisen myötä, Viskari sanoo.

Sadon kannalta olisi ollut vielä parempi, jos virtsalannoitus olisi tehty useammin kuin kerran.

– Päädyimme kertalannoitukseen, koska niin viljelijä tekisi normaalisti apulannalla. Tarkoitus on löytää sellaisia menettelytapoja, jotka ovat viljelijälle kaikkein helpoimpia, Viskari selittää

Ohra valikoitui tutkimuksen lajikkeeksi samoista syistä. Mikkola olisi muutenkin viljellyt pellolla juuri ohraa, joten Viskari halusi hyödyntää aitoa tilannetta.

Pellolle ruiskutettiin kylvön yhteydessä noin 1 500 litraa virtsaa. Lannoitus suhteutettiin niin, että virtsalannoitus ja apulanta sisälsivät molemmat 100 kiloa typpeä. Se on yksi tärkeimpiä viljakasvien ravinteita.

Maanviljelijät toivoivat, että pellon ohrasta olisi olueksi.

– Mallasteollisuus kuitenkin älähti ajatuksesta, sillä se ei hyväksy virtsalannoitettua ohraa. Lisäksi pellossa näyttäisi olevan hieman punahometta, joten vilja mennee naapuritilojen karjan rehuksi, kertoo Mikkolan vaimo Maria Kämäri.

Biourea on kiellettyjen lannoitteiden listalla. Eeva-Liisa Viskari kertoo, että tutkimusryhmä on jo todennut biourean hygieeniseksi, ja että sen vaikutukset ovat jopa paremmat kuin apulannalla.

Kokeilu on saanut paljon kritiikkiä, sillä monet pelkäävät virtsan lääkejäämien siirtyvän kasveihin. Viskarin mukaan monet tavalliset lääkeaineet, kuten ibuprofeeni, hajoavat luonnossa hyvin.

– Ainakin olemme onnistuneet herättämään keskustelua. Se, mistä ei tiedetä tarpeeksi, pelottaa. On silti nurinkurista, että lihakarjalle syötetään antibiootteja.

Viskari uskoo tutkimuksesta olevan hyötyä Saaristomeren suojelussa. Biourea voi tarjota ratkaisun siihen, miten ravinteet saadaan kiertämään ekologisesti ilman vesistöjen rehevöitymistä. HÄSA

Päivän lehti

2.6.2020