Kanta-Häme Riihimäki

Virtuaalimatka vie väestönsuojan kautta Riihimäen pommituksiin

Riihimäen kaupunginmuseoon tulossa virtuaalinäyttely.
Kuva: Mika Virolainen
Kuva: Mika Virolainen

Ensi talvena Riihimäen kaupunginmuseo avaa virtuaalinäyttelyn talvisodasta Riihimäellä. Virtuaalinen aikamatka 80 vuotta sitten päättyneen talvisodan keskelle kulkee 3D-väestönsuojassa, jonka seinillä on kuvatauluja.

– Kun vierailija etenee näytöllä kuvataulun kohdalle, hän voi valita sen koskettamalla ja kuva suurenee näytölle tietoineen, kertoo museossa näyttelyä valmisteleva projektitutkija Antero Heiskala.

Virtuaalimallinnus on tehty kaupunginmuseon pihalla vuosikymmeniä tyhjillään seisseestä väestönsuojasta, jonka rakentamisesta ja käytöstä etsitään parhaillaan lisätietoa.

– Väestönsuoja on toki ollut tiedossa aina ja minulla on ollut suuri unelma saada se jotenkin käyttöön. Sen saaminen yleisölle turvalliseksi olisi ollut liian suuri työ. Ideoin virtuaalinäyttelyn talvisodasta ja kysyin Hamkia yhteistyöhön, kertoo amanuenssi Päivi Yli-Karhula.

Yleisöä ei voi päästää pahasti rapistuneeseen suojaan, joka on takavuosina ollut ilmeisesti nuorison biletyspaikka ja kärsinyt muutenkin kosteuden ja ajan hampaissa.

– Hämeen ammattikorkeakoulun Tieto- ja viestintätekniikan opiskelijat toteuttavat Petri Salon ohjaamana yhdessä Antero Heiskalan kanssa väestönsuojatilojen 3D-mallinnoksen kesäprojektinaan, kertoo opiskelijoiden bunkkerityöryhmää avustava laboratorioinsinööri Mika Virolainen Hamkista.

Väestönsuojan tilat, käytävät ja huoneet kuvataan ja mallinnetaan siten, että tilassa voi kulkea vapaasti valitsemiaan reittejä. Tiloista tehdään vapaa 3D-mallinnos, joka avaa seikkailumatkan suojaan.

Yli 25 metriä pitkän kummun sisällä olevaan suojaan johtavat hyvin jyrkät ja huonokuntoiset portaat. Vanhat sähkölamput eivät toimi, ilmastointilaite on pölyttynyt, lämmityskattila pattereineen pois ruostuu, vessat pönttöineen ovat rikki ja betoniseinät kukkivat.

Projektitutkija Antero Heiskala ihailee Riihimäen taitoa suojella väestöään talvisodan pommitusten keskellä. Pommituksia osattiin odottaa kauppalassa, jossa oli varuskunta, rautateiden risteysasema ja Sakon tehdas.

Vaikka kauppala oli koko maan kolmanneksi pommitetuin paikkakunta, 17 pommituspäivän aikana tehtyjen 52 ilmahyökkäyksenuhriluku jäi pieneksi.

Kauppalaan pudotettiin yli 4 000 erilaista pommia ja ilmahälytykset ajoivat ihmisiä suojaan 126 kertaa.

– Sotilasuhreja oli yhteensä 11 ja siviilejä saman verran. Ilmeisesti jo vuonna 1939 käynnistetyt väestönsuojeluharjoitukset suojineen auttoivat, Antero Heiskala kertoo.

Pommit tuhosivat kauppalan rakennuksia, joista yksistään asuntoja tuhoutui yli 300.

Tuolloin 10 000 asukkaan kauppalaan rakennettiin yhdeksän ilmavalvontapistettä, yleisiä väestönsuojia ja suojahautoja.

Väki pakeni myös kellareihin. Koivistonkadulle osunut pommi vei kerralla kellariin paenneen sulhasen, morsiamen ja kolme pukutehtaan tyttöä.

Virtuaalinäyttelyn kokoamiseen on saatu museoviraston apuraha ja näyttely avataan talvella 2019–2020. Näyttely jää pysyväksi osaksi Riihimäen kaupunginmuseon perusnäyttelyä. HäSa