Kanta-Häme

Virus, joka tarttuu ja leviää?

Kihelmöikö, kun mielessä vilahtaa kuraton, ruosteeton maalipinta? Kuuluuko korvissa pehmeää, matalaa hurinaa? Tekeekö mieli haistella käyttämättömiä sisätiloja, joita ei kahvikuppi tai kauppakassi ole saastuttanut? Ettei vain olisi iskenyt autokuume.
 
Autokuume. Ilmiö, joka saa monet hieman nykimään etenkin keväisin.
 
Mutta mistä autokuumeessa oikeasti on kysymys – onko sellaista edes?
 
On. Ainakin hämeenlinnalainen Timo Nousiainen potee sitä joka kevät. 
 
Voiko autokuumetta verrata naisten vauvakuumeeseen?
 
Nousiaisen mielestä ei voi. Autokuume on “miehinen tunnetila”, joka usein ohittaa rationaaliset perustelut. Nousiainen koki ensimmäisen “autokuumeensa” mopoiässä. Pärisevää oli saatava alle, maksoi mitä maksoi.
 
Nousiaisen autokuumeet voi jakaa kahteen ajanjaksoon. Ennen lapsia tunne voitti aina. Silloin ostopäätökseen vaikuttivat hevosvoimat ja sen sellaiset.
 
Lasten saamisen jälkeen järkeä on tullut enemmän. Viimeisin Citroën ostettiin sen perusteella, että siinä on takapenkkiläisille tarjottimet ja liukuovet.
 
– Laskin todennäköisyyksiä parkkipaikkavaurioihin. Liukuovet ovat säästäneet paljon.
 
Tuleva autokin katsotaan perheen mukaan. Se on ehkä tila-auto, ranskalainen tai nimenomaan sitikka.
 
– Omistaja samastuu merkin viitekehykseen.
 
Tunnetta vai matematiikkaa?
Autokuumetta ei löydy tautiluokituksesta eikä sitä ole suoraan tutkittu. Ilmiölle löytyy kuitenkin useitakin selitysteorioita, sanoo kulutuskäyttäytymistä tutkiva yliopisto-opettaja Elina Närvänen Tampereen yliopistosta.
 
– Kulutustutkimus on oppiala, jossa yhdistyy monta tieteenalaa, kuten psykologia, antropologia ja kauppatiede, Närvänen luettelee.
 
– Autokuume on esimerkki siitä, etteivät kuluttajat ole aina rationaalisia eli päätöstä tehdessä ei välttämättä punnita hyötyjä ja kustannuksia. Kuluttaja hakee elämyksiä ja kokemuksia.
 
Niin Timo Nousiainenkin. Hän kyllä yrittää optimoida auton käyttökustannukset ja vaihtoarvon.
 
– Mutta todellisuus voi olla ihan toinen. Perustuuko päätös matematiikkaan vai tunteeseen, että on pakko saada? Tänä keväänä en tiedä, miten käy. Kun on auto mielessä, potentiaalisia autoja alkaa nähdä liikenteessä.
 
Netti myös lietsoo kuumetta. Nousiainen on hyvin kartalla, mitä autokaupassa tapahtuu ja mistä olisi saatavilla juuri se oikea.
 
– Jos ei ihan tarkkaan tiedä, mitä haluaa, päätös voi venyä.
 
Mielipidejohtaja vaikuttaa
Timo Nousiainen näkee autokuumeen miesten “beibinä”. Joku tykkää autoista, toinen veneistä, moottoripyöristä tai rakentamisesta. Kuume voi ilmetä monella tavalla.
 
– Yleensä paras jarru voi olla kommentti perheeltä: tämä väri ei käy.
 
Elina Närväsen mukaan kuumeen kohde voisi hyvin olla jokin muukin kuin auto. Auto on kuitenkin yksi näkyvimmistä kuumeilukohteista.
 
Ehkä juuri siksi, että se on todella näkyvä.
 
Kysymys: jos ja kun kuume iskee, sattuuko samoihin aikoihin esimerkiksi naapurin pihassa kimaltelemaan uudenkarhea menopeli?
 
– Yksi selitysteoria on se, että asia tulee esiin sosiaalisissa ympyröissä. Ihminen, jolla on mielipidejohtajan asema, vaikuttaa valinnoillaan muihin, Närvänen sanoo.
 
Timo Nousiaista naurattaa. Kun tuttavat hankkivat uuden auton, Nousiainen kommentoi, että hyvä hyvä. Nyt voi avovaimolle perustella asiaa taas toisella tapaa.
 
Elina Närväsen mukaan ilmiö alkaa tässä vaiheessa kiinnostaa myös markkinointiviestinnän näkökulmasta.
 
Auto on perinteinen tapa osoittaa sosiaalista statusta. Siihen uppoaa rahaa – eli rahaa on. Samalla auton avulla voi antaa viestejä ympäröivälle maailmalle: tällainen minä olen, hevosvoimissa ja urheilullisuudessa löytyy.
 
– Tilastotietoa ei ole, mutta käsittääkseni ilmiö pätee sekä miehiin että naisiin, Närvänen sanoo.
 
“Nyt tuli kuume, nyt on pakko”
Journalisti, kirjailija Malcolm Gladwell on pohtinut kirjassaan Leimahduspiste (Tipping Point, suom. 2007) mallien tarttumista.
 
– Miten sosiaaliset ilmiöt tarttuvat ja leviävät viruksen lailla, Närvänen täsmentää.
 
Hän huomauttaa ilmiöiden voimistuvan ja laantuvan sykleissä. Autokuume saattaa näkyä keväällä siksi, että keväällä Suomessa muutenkin aletaan havahtua uuteen pitkän talven jälkeen.
 
Autokuume voidaan nähdä myös ritualistisena. Monilla se toistuu tietyin väliajoin – ja kun se toistuu, sitä tuntuu olevan pakko totella.
 
– Tyyliin ‘nyt tuli kuume, nyt on lupa vaihtaa autoa’, Närvänen nauraa.
 
Myös elämän mullistukset tuottavat kuumeita, uudistustarpeita.
 
– Uutta voidaan hankkia tavallaan lääkkeeksi.
 
Närvänen liittää autokuumeen myös muoti-ilmiöihin ja “toistuviin kulutussykleihin”, kuten jouluun ja alennusmyynteihin.
 
Auto tosin taitaa olla lahja itselle, eikä alesta. (HäSa)