Kanta-Häme

Visamäestä valmistuu suomidesignin osaajia – Kuusivuotias Uhana Design sai alkunsa Hamkin tekstiilityön kurssilla

Hamkin vaatetuspuolesta on kasvanut merkittävä suomalaisen muotoilun tekijä, jossa ovat saaneet alkunsa monet suomalaiset eturivin design-brändit. Tällä hetkellä koulussa panostetaan kestävään kehitykseen ja Smart Designiin.
Heli Sippola ja Aino Seppälä työskentelevät tällä hetkellä muotisuunnittelija Jukka Rintalan kanssa yhteistyössä tehtävän malliston parissa.

Vuoden 2015 Ornamo-palkinnon voittajaa työvaatesuunnittelija Kirsimari Kärkkäistä ja samana vuonna Vuoden Suomalaiseksi Hääpukusuunnittelijaksi valittua Aurora Raiskista yhdistää ainakin yksi asia. He ovat molemmat valmistuneet Hamkin vaatetuspuolelta, joka heidän opiskelujensa aikaan tunnettiin vielä nimellä Wetterhoff.

Hamkin vaatetuspuolen alumneja löytyy myös useiden suomalaisten vaatebrändien takaa.

Oppinsa Hämeenlinnasta ovat ammentaneet esimerkiksi Noukin, Muka Van, Papun, Haldinin ja tässä jutussa esiteltävän Uhana Designin perustajat. Niistä jokainen on vuosien varrella ottanut paikkansa suomalaisten eturivin pienmerkkien joukossa.

 

Hamkin muotoilun lehtorit Leena Koivunen ja Tarja Saari kertovat, että kaikki muotoilusta valmistuneet eivät esimerkeistä huolimatta suinkaan työllisty juuri valitsemansa suuntautumisvaihtoehdon mukaan.

– Vaatetuksen puolella opiskelu on monialaista. Opiskelijat eivät keskity vain yhteen tuotetyyppiin, vaan tekevät kaikkea työvaatteista hää- ja juhlapukuihin, Koivunen sanoo.

Monialaisuutta painotetaan koulutuksessa myös laajemmin. Vaatetusalan opiskelijoita on työllistynyt myös esimerkiksi sisustuksen, kaupan tai vaikkapa palvelumuotoilun pariin.

– Toivomme, että opiskelijoillamme ei ole urallaan katse pelkässä vaatetusalassa, vaan kaikessa siinä, mitä he muotoilun alalla osaavat, Saari toteaa.

Sama koskee myös muita muotoilun suuntautumisvaihtoehtoja eli jalkinemuotoilua ja lasi- ja keramiikkamuotoilua.

 

Koivunen ja Saari kertovat, että muotoilussa keskitytään myös konkreettiseen työelämän osaamiseen. Opiskelijat tekevät opiskelujensa aikana käytännössä kaikki projektinsa oikeille asiakkaille. Esimerkiksi tällä hetkellä vaatetuksen opiskelijat tekevät työelämäprojektia yhdessä muotisuunnittelija Jukka Rintalan kanssa.

– Ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen opiskelijoilta ei kysytä ”mitä minä haluan”, vaan ”mitä asiakas haluaa”. On turhaa tehdä mitään raflaavaa, jos sitä ei saa myytyä, Saari sanoo.

Opintojen painotus on nimenomaan kaupallisessa, arkipäiväisessä suunnittelussa.

– Muotoilija on luova ja visuaalinen asiakaspalvelija. Siinä muotoilija eroaa taitelijasta, Koivunen sanoo.

 

Vaatetuksen kolmannen vuoden opiskelijat Aino Seppälä ja Heli Sippola työskentelevät tällä hetkellä juuri edellä mainittujen Jukka Rintalan pukujen parissa. He pitävät koulutuksensa vahvuutena juuri sen vahvaa yhteyttä työelämään.

– Sitä ei ehkä osannut odottaa opinnoilta, että teemme täällä ihan oikeita asioita. Ei ole sellainen olo, että tipahdamme valmistumisen jälkeen oikeaan maailmaan, vaan meillä on alan realiteetit hallussa ja verkostoja jo opiskeluajalta, Sippola sanoo.

Hän on opiskellut ennen ammattikorkeakouluopintojaan vaatetusta ammattiopistossa. Aino Seppälän tausta puolestaan on ravintola-alalla. Heitä molempia kiinnostaa kestävän kehitys ja kiertotalous.

– Nyt viikolla julkaistu ilmastoraportti vahvisti sitä entisestään, Seppälä toteaa.

Koska opinnoissa voi valita kursseja oman kiinnostuksensa mukaan, he ovat pystyneet painottamaan kestävää kehitystä opinnoissaan.

Myös Leena Koivunen ja Tarja Saari kertovat, että opintosisällöissä huomioidaan paljon tulevaisuuden tekniikoita eli juuri kestävää kehitystä ja Smart Designia.

 

Seppälä ja Sippola arvelevat työllistyvänsä opintojensa jälkeen ensisijaisesti palkkatöihin, mutta ainakin Sippolaa kiinnostaa myös oma brändi.

– Luovana ihmisenä se on tietysti kiinnostanut aina, mutta en usko olevani siihen valmis heti opintojen jälkeen.

Leena Koivunen kertookin, että yleensä valmistuneet tarvitsevat muutaman vuoden miettiäkseen uraansa. Tuolloin he työskentelevät ensisijaisesti jonkun suuremman yrityksen palveluksessa.

– Arviolta kaksi kolmasosaa opiskelijoista työllistyy valmistumisensa jälkeen helposti, Tarja Saari kertoo.

Jokaiselta vuosikurssilta aina joku opiskelija lähtee myös jatkamaan opintojaan esimerkiksi Aalto-yliopistoon.

 

Muotoilu ei ole koulutuksena samanlainen kuin esimerkiksi sairaanhoitajan koulutus. Siitä ei valmistuta yhteen selvään ammattiin, vaan urapolut ovat moninaisia.

– Me emme voi sanoa opiskelijalle, että sinusta tulee juuri tuo työntekijä johonkin tiettyyn tehtävään, Saari sanoo.

– Hämeenlinna on kuitenkin siitä hyvässä paikassa sijainniltaan, että esimerkiksi Tampereella ei ole muotoilun koulutusta ollenkaan, Koivunen lisää.

Koulun sijainnista kertovat myös opiskelijoiden eri lähtöpaikkakunnat. Aino Seppälä on Kotkasta ja Heli Sippola tulee Etelä-Pohjanmaalta.

– Meidän vuosikurssillamme ei taida olla yhtään opiskelijaa, joka olisi alun perin Hämeenlinnasta, Seppälä sanoo. HÄSA

Muotoilun koulutus, Hamk

Koulutuksesta valmistuu artenomeja.

Suuntautumisvaihtoehtoina vaatetusmuotoilu, jalkinemuotoilu ja lasi- ja keramiikkamuotoilu.

Tunnettiin ennen nimellä Wetterhoff.

Vuosittain sisään otetaan 40 opiskelijaa.

Muotoilijaksi valmistunut opiskelija voi työskennellä esimerkiksi yrittäjänä, tuoteassistenttina, tuotesuunnittelijana, ostajana, projektipäällikkönä, projektimyyjänä, tuotepäällikkönä tai koulutuksen nimen mukaisesti muotoilijana.

Hamkista valmistuneet Mira Vanttaja ja Hanna Virkamäki luotsaavat Uhana Designia