fbpx
Kanta-Häme

Vitsit käyvät vähiin, jos yösija on kadulla

– Viimeksi viime viikolla haastattelin nuorta asunnonhakijaa. Kesästä lähtien hän on ollut yötä eri kavereilla, mutta joutunut toistakymmentä kertaa kulkemaan läpi yön pitkin katuja, kertoo vastaava asumisohjaaja Nina Vehkakoski Riihimäen seudun nuorisoasunnot -yhdistyksestä eli Riinusta.

Asunnottomien alle 29-vuotiaiden nuorten määrää on lähes mahdoton selvittää tarkoin, sillä vain osa ilmoittaa olevansa täysin ilman asuntoa, kertoo myös toiminnanjohtaja Aki Granlund Hämeenlinnan nuorisoasunnoista.

Vain osalla nuorista on poste restante -osoite. Moni käyttää osoitteena vanhempien tai ystävien osoitetta.

Riihimäellä nuorisoasuntoa hakee 40 nuorta, mutta heitä vajaa kolmannes on asunnottomia. Hämeenlinnassa hakijoita on 90, joista 14 asunnotta.

Nuoret tuuliajolla

Nuorten asunnottomuus ei kytkeydy niinkään päihdeongelmiin syyt löytyvät opiskelujen keskeytymisestä, työttömyydestä, kodin tilanteesta ja muista ongelmista. Kun pienistä ja halvoista yksiöistä on huutava pula, nuoret jäävät asuntomarkkinoilla varttuneempien jalkoihin.

Aivan viime aikoina Riihimäellä on kouluilta viestitetty Riinulle uudenlaisesta ongelmasta. Aikuisuuden kynnyksellä olevat 16–18-vuotiaat nuoret jäävät yhä useammin asumaan yksin paikkakunnalle, kun vanhemmat muuttavat uusperheiden kanssa muualle.

– Nuoret eivät vielä osaakaan kantaa yksin vastuuta elämästään ja koulunkäynnistään. He tarvitsevat vanhempien tukea ja neuvoja rahan ja ajan käyttöön.

Nina Vehkakoskea huolestuttaa erityisesti, että yhä useammalla nuorella on suuria vaikeuksia hallita talouttaan. Tuloton ja työtön tai opiskelija käyttää asumistuen, toimeentulotuen ja opintotuen muuhun elämiseen kuin vuokran ja laskujen maksamiseen.

– Vuokrarästit kasvavat ja kuvaan kuuluvat usein pikavipit. Jo tuhannenkin euron vuokrarästien ja velkojen hoito maksusuunnitelman avulla on aika mahdotonta, jollei tuloja ole, Niina Vehkakoski sanoo.

Hätämajoitukset tiukassa

Jollei nuori saa asuntoa eivätkä ovet kavereiden tai äidin ja isän luo enää aukea, Riihimäeltä ei yösijaa löydy. Vajaan 30 paikan Koivukoti on tarkoitettu päihdeongelmaisille asunnottomille.

Hämeenlinnassa yösija voi löytyä Sininauhayhdistyksen tai Setlementin kautta. Kaupungin johtava sosiaalityöntekijä Virpi Ahonen vakuuttaa myös, että yösija löytyy.

– Avunpyyntö pistää meidät soittelemaan sitkeästi ympäri ja etsimään sopivaa paikkaa. Vielä meillä ei ole kriisiasuntoa, joka olisi käytössä heti, mutta sellaista suunnitellaan. Saaminen on kiinni rahasta, Virpi Ahonen toteaa.

Suomen nuorisoasuntoliiton alainen Riinu kuten myös Hämeenlinnan nuorisoasunnot antavat nuorille asumisohjausta ja neuvontaa. Kaupunkien sosiaalitoimet ostavat myös tuetun asumisen palveluja nuorisoasunnoilta.

– Nuorten on kuitenkin itse otettava vastuu. Heidän pitää sitoutua asumiseen, vuokran maksuun, laskujen hoitamiseen ja velvollisuuksien hoitoon. Jolleivät he itse halua, heitä ei voi auttaa loputtomasti, Nina Vehkakoski toteaa.

Riihimäellä toivotaan nuorille asumista, joka sijoittuisi asunnottomuuden ja tuetun asumisen väliin.

– Tarvitaan puolimatkan kotia, jossa olisi asumisohjaaja paikalla ympäri vuorokauden neuvomassa nuoria. He pääsisivät opiskelemaan itsenäistä selviytymistä ennen kuin siirtyisivät omaan vuokra-asuntoon.

Puolimatkan kodin ajatus toteutettiin Hämeenlinnassa vuosien 2003 ja 2010 välillä, jolloin nuorille oli tarjolla Ykköspesä. Kerrostalokolmion käyttöaste jäi kuitenkin vuosien varrella yhä vähäisemmäksi, joten siitä luovuttiin.

Hämeenlinnan nuorisoasuntojen toiminnanjohtajan Aki Granlundin mukaan Ykköspesän jääminen tarpeettomaksi on merkki siitä, ettei Hämeenlinnassa ole montakaan täysin asunnotonta nuorta.

Hämeenlinnassa arvioidaan olevan noin 50 eri-ikäistä asunnotonta, joista totaaliasunnottomia on kymmenkunta. Riihimäellä asunnottomia on noin 30. (HäSa)

Menot