Kanta-Häme

Voi pojat, minkä teitte!

Läheltä piti, ettei Snoopi Sirenin ohjaamaa Pojat-näytelmää nähdä tänä syksynä aivan jossain toisaalla kuin Hämeenlinnan teatterin päänäyttämöllä.

Näytelmäversio Paavo Rintalan Pojista on kulkenut Sirenin ajatuksissa, pöytälaatikoissa ja matkassa kymmenen vuoden ajan. Siren oli ehtinyt tarjota näytelmää jo toiseen teatteriin, mutta siellä asiaa hauduteltiin liian pitkään.

Ohjaaja hermostui odotteluun ja tarjosi näytelmää Hämeenlinnaan. Silloinen teatterinjohtaja Heikki Paavilainen vastasi empimättä kyllä.

Toisen maailmansodan aikaiseen Ouluun sijoittuva kasvutarina on kulkenut Sirenin sormissa ajan ja monen mankelin läpi. Siinä missä Rintala seuraa romaanissaan poikia neljän vuoden ajan, on näyttämöversio tiivistetty kahteen vuoteen.

Torstaina ensi-illassa nähdään ohjaajan mukaan ”aikamoinen tyylien sekamelska”. Alun naurun ja kujeilun kautta siirrytään kohti vakavampaa, kunnes lopussa – kuten Rintalan romaanissakin – nauru tapetaan.

Sota ei ole …pelkkää kurjuutta

Vaikka näytelmä pohjaakin nimenomaan romaaniin, haluttiin näytelmän esiintyjäkaarti koota kenties suurelle yleisölle tunnetumman elokuvaversion hengessä.

Siinä missä elokuvasta muodostui Vesa-Matti Loirin uran läpimurto, on Siren halunnut esitellä lavalla kotimaisia näyttelijälupauksia. Päärooleissa eli Raksilan poikaviisikkona nähdään vielä teatterikorkeakoulussa opiskelevat Pyry Nikkilä, Eppu Pastinen, Jyri Ojansivu, Hämeenlinnassa jo tuttu Lauri Kukkonen ja Mikko Töyssy.

Mutta mikä tekee näytelmän pojista poikia?

– Ryhmähenki, kiusanteko, pieni jäynä – ja veljellinen rakkaus, viisikko luonnehtii.

– Pojat ovat poikia, on aikakausi mikä tahansa.

Vaikka näytelmän poikajoukko elää sodan keskellä, ei elämä ole pelkkää kurjuutta. Pojat elävät hetkessä, he toimivat sen sijaan että istuisivat märehtimässä.

– Poikien maailmassa sota on myös jännittävä asia. Kurjuuden keskeltä löytyy myös seikkailua ja jännitystä, Kukkonen sanoo.

Lisää tulee, …jos tilausta on

Ja sitten on tietysti se musiikki. Musiikki, jonka Siren tilasi YUP-yhtyeestä tutulta Jarkko Martikaiselta.

– Martikainen on loistava lyyrikko. Toiveenani oli, että säveltäjä pystyisi samalla kirjoittamaan Rintalan tekstejä eteenpäin. Ja tässä työssä Martikainen onnistui mielestäni hyvin.

Näytelmässä kuullaan kaikkiaan 12 Martikaisen kirjoittamaa laulua sekä muutama instrumentaalikappale. Jos musiikki olisi pakko ohjata johonkin lokeroon, leimaisivat sekä ohjaaja että säveltä sen näyttämömusiikiksi.

– Laulut pyrkivät olemaan mahdollisimman hyvää musiikkia juuri niihin kohtauksiin, joihin ne on kirjoitettu, Martikainen tiivistää.

Sirenin tavoitteena oli yhdistellä musiikkia ja teatteria uudenlaisella tavalla – ei niinkään lätkiä musiikkiesityksiä irrallisiksi numeroikseen vaan pikemminkin kuljettaa tarinaa niin musiikin, dialogin kuin liikkeenkin keinoin.

– Tämä on tavallaan pelinavaus. Jos tällaiselle uudenlaiselle musiikkiteatterille on tilausta Suomessa, on takataskussani vielä sellaiset 4–5 ideaa, Siren sanoo. (HäSa)

Pojat-näytelmän ensi-ilta Hämeenlinnan teatterissa torstaina 12.9.