Kanta-Häme

Voisiko Ahveniston hyppyrimäen tuhota Panssariprikaatin räjähteillä? Näin vastaa komentaja

Purkuluvan saamiseen vaaditaan selvitys jätteiden hoidosta. 47 metrisessä hyppytornissa on valtava määrä betonia, jota voidaan mahdollisesti hyödyntää.
Vuonna 1968 valmistuneen hyppyrimäen torni kohoaa 47 metriin. Mäen mäkiennätys on komeat yli 80 metriä. Kuva: Riku Hasari
Vuonna 1968 valmistuneen hyppyrimäen torni kohoaa 47 metriin. Mäen mäkiennätys on komeat yli 80 metriä. Kuva: Riku Hasari

Parolan Panssariprikaatin komentaja eversti Tero Ylitalo pitää todennäköisenä sitä, ettei Ahveniston hyppyrimäen purkuun saada Puolustusvoimien apua Kanta-Hämeestä.

– Meidän osaamisalueemme ovat toisenlaisessa pioneeritoiminnassa. Jos Hämeenlinnan kaupunki haluaa saada Puolustusvoimilta apua hyppyrimäen purkuun, he aloittavat todennäköisesti keskustelut virallisia teitä pitkin.

Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo heitti Helsingin Sanomien (12.10.) jutussa ilmoille ajatuksesta hyppyrimäen räjäytyspurusta Puolustusvoimien avustuksella.

Puolustusvoimat on räjäyttänyt 2010-luvulla kaksi puista hyppyrimäkeä: toisen Hyvinkäällä vuonna 2012 ja toisen Kajaanissa 2017. Lisäksi Puolustusvoimat on räjäyttänyt 2010-luvulla esimerkiksi Porin Energian piipun ja Vihannin betonisillan Raahessa. Hyvinkään hyppyrin räjäyttäneet pioneerit saapuivat Porin prikaatista.

Pioneeritarkastaja everstiluutnantti Mikko Illi totesi Ruotuväen jutussa vuonna 2017, että hyppyrimäen tai sillan räjäyttäminen on jokaisen pioneerin unelma. Vastaavien rakenteiden tuhoaminen liittyy olennaisesti pioneerien sodanajan tehtäviin.

Räjäytysajatusta pyöritelty jo vuosia

Hyppyrimäen räjäytystä ideoitiin jo vuonna 2011, kun Kehittämiskeskus oy Hämeen silloisen toimitusjohtajan Heikki Hietasen johtaman työryhmän Ahvenisto-visio esiteltiin.

Ahvenisto-vision työryhmä oli valmis räjäyttämään hyppyrimäen näytöstyyliin vuonna 2015.

– Silloin meillä ei ollut rahoitusta tai suunnitelmia. Olisi hyvä, jos hyppyri voitaisiin räjäyttää näytöstyyliin yhteistyössä pioneerien kanssa, mutta pitää olla varmuus siitä miten hyppyristä jäävä aines voidaan hyötykäyttää mahdollisimman hyvin, Juha Isosuo kertoo.

Isosuon ajatuksessa Puolustusvoimat selvittäisi omalta osaltaan onko räjäyttäminen mahdollista ja miten se tapahtuisi. Rakennukselle pitää myös hakea purkulupa. Kaupungin rakennusvalvonta käsittelee hakemukset, ja niitä varten pitää aina tehdä selvitys purkujätteen hoitamisesta.

47 metriä korkeassa hyppytornissa on Isosuon mukaan melkoisen paljon betonia ja betonirautaa.

– On ilman muuta järkevää käyttää hyödyllisesti kaikki, mikä on mahdollista, Isosuo toteaa.

Tällä hetkellä hyppytorni ei aiheuta välitöntä vaaraa, sillä sisäänpääsytiet on suljettu. Rakenteiden ikääntyminen ei aiheuta Isosuon mukaan romahdusvaaraa vielä vuosiin.

Säilyttämistä ajaneen yhdistyksen toiminta on lakannut

Hyppytornin purkua selvitettiin vuonna 2009. Silloin kilpailutuksen perusteella saatiin selville, että hyppyrimäen purku maksaisi kaupungille noin 200 000 euroa.

Vuonna 2013 Hämeen ammattikorkeakoulun entinen opiskelija Markus Palomäki selvitti opinnäytetyössään, että hyppyrin kunnostaminen tulisi maksamaan runsaat 100 000 euroa.

Hyppytornin purkamista on myös vastustettu vuosien varrella. Vuonna 2014 rekisteröidyn Ahveniston Huippu ry:n aktiivit halusivat säilyttää tornin osana kaupungin maisemaa. Yhdistysrekisterin mukaan yhdistyksen toiminta on lakannut vuonna 2016.

Itse hyppyrimäki on rakennettu vuoden 1968 sotilaskisoja varten. Viimeiset hypyt mäestä leiskautettiin vuonna 1995. Tornia ei enää voida käyttää hyppäämiseen, sillä se on profiililtaan väärä nykyhyppäämiselle.

Lue myös: HS: Juha Isosuo haluaisi armeijan räjäyttävän Ahveniston hyppyrimäen – katso kuinka Hyvinkään hyppyrimäki räjähti