fbpx
Kanta-Häme

Vuoden lyseolainen: Lyseossa oppii, että valheesta jää kiinni

140-vuotiasta lyseota juhlittiin koko päivä. Muistolaatan seinään sai Risto Rytin luottomies J.W. Rangell.
 
 
Vuoden lyseolainen Johanna Vuoksenmaa kertoo lukiolaisille 21 asiaa, jotka hän oppi lukioaikana.
 
– Valheesta jää kiinni.
 
Oppi juontaa venäjänopettajaan, joka väärensi ylioppilaskirjoituksia. Hän jäi kiinni silloin, kun Vuoksenmaa kirjoitti. Ylioppilaskokeet tehtiin poliisiasemalla.
 
Seuraava oppi:
– On puhdasta ja likaista naurua.
 
Vuoksemaalla oli opettaja, joka kertoi juttuja, jotka naurattivat, mutta nauramalla niille, nauroi aina myös jollekin ihmiselle.
 
– Puhdasta ja likaista naurua olen miettinyt monesti lukion jälkeenkin, Vuoksenmaa sanoo ja hyppää muihin asioihin, jotka hän oppi lukioaikana.
 
Hänellä oli matematiikanopettaja Yrjö Routa. Hän oli suuri filosofi ja jätti jälkeensä lentäviä lauseita, kuten “itsen on tehtävä”.
 
– Se on niin totta. Ja tämä seuraava on hieno elämän uteliaisuuden metafora: 
 
– Reiät ovat sitä varten, että niihin voi työntää käden.
 
Johanna Vuoksenmaa kirjoitti lyseosta vuonna 1984. Hän kertoo, että poikalyseon jäljiltä opettajakunta oli persoonallista. Otteet olivat rankat ja huumori kovaa. Silti edelleen Vuoksenmaasta on hauska haistella vanhaa opinahjoa. 
 
– Tuoksumuisti on voimakas. Se on kuin heittoistuin. 
 
Parhaillaan Vuoksenmaa viimeistelee Klikkaa mua -sarjan toista kautta. Hän on sekä käsikirjoittanut että ohjannut sen. Ensimmäinen kausi Klikkaa mua -sarjasta oli hyvin suosittu. Ohjelman jälkeen Vuoksenmaa palaa taas kirjoitushommiin. Tekeillä on kaksi pitkää elokuvaa, jotka ovat muhineet jo jonkin aikaa mielessä.
 
Muistolaatta Rydin luottomiehelle
Lyseon seinä sai perjantaina 140-vuotisjuhlan kunniaksi uuden muistolaatan. Muiden suurmiesten viereen pääsi Johan (Jukka) Wilhelm Rangell.
 
Hän pääsi ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta keväällä 1913. Rangell tunnetaan sodan ajan pääministerinä 1941–1943 ja presidentti Risto Rydin luottomiehenä. 
 
Muistolaatan julkistamistilaisuudessa mukana oli myös Rangellin tytär Kirsti Helaniemi sekä hänen tyttärensä Anneli Helamo ja poikansa Kari Helaniemi. 
 
Rangellin tytär Kirsti Helaniemi muistelee lämmöllä isäänsä, joka kuoli vuonna 1982.
 
– Hyvältä tällainen huomionosoitus tuntuu. Isä on sen ansainnut. 
 
Aikaa perheelle ja metsästykselle
Rangell oli aikanaan varsin vaikutusvaltainen mies. Hän vaikutti politiikan lisäksi pankkimaailmassa muun muassa pankinjohtajana. Hän istui 30 vuotta myös kansainvälisessä olympiakomiteassa. Urheilumies Rangell oli henkeen ja vereen ja saavutti hyviä tuloksia Hämeenlinnan Tarmon paidassa. 
 
Kirsti Helaniemi muistelee, että kaikesta huolimatta, Rangellilla oli aikaa perheelleen. Jukka Rangell keskusteli paljon perheensä kanssa muun muassa kirjallisuudesta. Myös lapsenlapset Anneli Helamo ja Kari Helaniemi sanovat, että vaari jätti kiinnostuksen kirjallisuuteen perinnöksi myös lapsenlapsilleen. 
 
Kirsti Helaniemi muistaa hyvin ajan, kun isä pidätettiin syytettynä sotasyyllisyydestä. 
 
– Isä oli siihen varautunut ja sanoi, että täällä ei sitten saa itkeä. 
 
Kaiken kaikkiaan Rangell oli vankeudessa kolme vuotta 1946–1949. Helaniemen mukaan vankilanjohtaja oli reilu ja salli perheen pitää yhteyttä isäänsä. Vankilassa isä piti huolta myös muiden vankien kunnosta ja kannusti kaikkia ulkoilemaan ja liikkumaan.
 
– Pääsin vankilaan myös näyttämään aviomiestäni isälle, muistelee Helaniemi.
 
Edelleen perheessä vaalitaan metsästyskulttuuria vaarin jalanjäljissä. Sekä Kari Helaniemi että Anneli Helamon poika ja mies jatkavat vaarin metsästysharrastusta Kankaisten metsästysseurassa. (HäSa)
 

Menot