Kanta-Häme

Kauraa ei kypsennetä niin kuin jauhelihaa, tietää kaurasta keittokirjan kirjoittanut Arja Laine

Kaurabuumin myötä moni haluaisi vaihtaa lihan tai maitotuotteet kauravalmisteisiin, mutta ei tiedä, miten niitä käyttäisi.
Osa-aikahauholainen Arja Elina Laine kirjoitti sata erilaista kaurareseptiä sisältävän keittokirjan. ?Perheeni suosikkeja ovat kaura-äyriäispaistos ja lakritsijuustokakku. Minun mielestäni kaurasta tehty uunipuuro on tosi hyvää, Laine kertoo. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen

Pähkinäisen kermainen maku, vatsaa hellivä koostumus ja korkea proteiini- ja rasvapitoisuus tekevät kaurasta Arja Elina Laineen mielestä ylivertaisen viljan.

Hän ei ole mielipiteineen yksin. Vuonna 2018 kauraa kului noin 7,3 kiloa jokaista suomalaista kohden.

2000-luvulla kauran kulutus on lähes tuplaantunut, ja tällä hetkellä se kasvaa kymmenen prosentin vuosivauhtia.

– Kaikkein innostuneimpia kaurasta ovat nuoret. Nuoriso ei suunnilleen kahvia juo ilman kaurajuomaa, Laine nauraa.

Hän pitelee käsissään uunituoretta kirjaa, joka lupaa kertoa likipitäen kaiken kaurasta ja sen uusista käyttötavoista. Laineen 285-sivuinen Kaura ilmestyi 21. tammikuuta.

Kaura lyönyt läpi vaihtoehtona

Lihan välttely on yksi tämän hetken kuumimmista ruokabuumeista. Eläinperäisiä tuotteita korvataan kasviperäisillä.

Kaura on lyönyt läpi etenkin maitovalmisteiden vaihtoehtona, mutta myös ilmastoystävällisenä proteiinin lähteenä.

– Samaan aikaan moni on kysellyt, mitä näistä kaikista eri kauratuotteista oikein voi tehdä. Halusin vastata siihen tarpeeseen, Laine sanoo.

Hänen mukaansa kauraproteiinivalmisteita ei pidä käyttää täysin samaan tapaan kuin jauhelihaa.

– Moni koettaa paistaa niitä samalla tavalla kuin jauhelihaa ja sitten toteaa, ettei lopputulos olekaan halutunlainen.

Esimerkiksi nyhtökauraa ei tarvitse käyttää makaronilaatikkoa tehtäessä pannulla ennen uuniin menoa.

Laine valmistaa kaurasta kaurattoja, pastoja ja wokkeja sekä smoothieita, leipiä, keksejä ja puuroja. Hän neuvoo hyödyntämään ruoanlaitossa myös kuivanutta leipää.

– Kaurapaloista saa äyriäisten kera paistettuna oikein juhlaruoan. Kauran käyttömahdollisuudet ovat monipuoliset, se maistuu myös streetfoodina erilaisissa wrapeissa, burritoissa, pitsoissa ja lämppäreissä, saapa kauraleseestä ja kauraöljystä valmistettua herkullista pestoakin, Laine vinkkaa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Arja Laineen Kaura-kirjaan on kuvattu myös hämäläisiä kaurapeltoja. Tämä idyllinen loppukesän maisema on Hauhon Vuolijoelta. Kuva: Anni-Sofia Savela,
Arja Laineen Kaura-kirjaan on kuvattu myös hämäläisiä kaurapeltoja. Tämä idyllinen loppukesän maisema on Hauhon Vuolijoelta. Kuva: Anni-Sofia Savela

Satoisin kotimainen vilja

Vaaleankeltaisena aaltoileva kaurapelto on suomalainen kansallismaisema vailla vertaa. Vielä nykyisinkin noin kolmasosa Suomen pelloista kasvaa kauraa, joka on kotimaisista viljoista satoisin.

Pieni Suomi onkin yksi maailman suurimmista kaurantuottajamaista. Viime vuonna noin miljardin kilon kaurasadosta vientiin meni 300 miljoonaa kiloa.

Riittääkö meillä kauraa kattamaan myös kasvava kotimainen kysyntä?

– Tällä hetkellä näyttäisi, että riittää. Täytyy muistaa, että elintarvikkeeksi päätyy vain noin kymmenesosa kaurasadosta. Puolet menee joka vuosi rehuksi, Laine kertoo.

Terveellinen valinta

Kaura ei sisällä gluteenia, minkä vuoksi siihen ei muodostu leivottaessa sitkoa. Sen sijaan se sisältää kauralimaa eli beetaglukaani-kuitua, jonka on todettu alentavan kolesterolia.

– Oikeastaan melkein mikään tuote ei Suomessa ole virallisesti niin terveellinen kuin kaura, Laine sanoo viitaten kauran neljään Euroopassa hyväksyttyyn terveysväittämään, joita yritykset ovat olleet aktiivisia kauralle hakemaan.

Laineen mukaan beetaglukaani on ihmeaine herkkävatsaisille, sillä se muodostaa vatsalaukkuun ja ohutsuoleen suojaavan kalvon.

– Mitä pidempään lesepitoista kaurapuuroa keittää, sitä enemmän kauralimaa syntyy. Perimätiedon mukaan mummot ja mammat ovat haudutelleet vatsavaivaisille kaurapuuroa jopa yön yli.

Osa viikosta kuluu Hauholla

Arja Elina Laine on kasvanut Varsinais-Suomessa kauravainioiden keskellä.

Kotitalousopettajan opinnot veivät hänet aikanaan töihin Myllyn Paras -yritykseen, josta hän siirtyi viisi vuotta sitten yrittäjäksi. Kaurakirja syntyi kokkauskurssien ja tv-töiden lomassa.

Nykyisin Laine asuu Hyvinkäällä sekä osan viikosta Hämeenlinnan Hauholla, jossa perheellä on talviasuttava vapaa-ajan asunto.

– Viime kesänä seurasin joka päivä naapurustossamme Vuolijoella Markku Laineen kaurapellon kasvua. HÄSA

Kauran tie menestystuotteeksi

Kaurassa jyvät ovat röyhyssä, kun taas muilla kotimaisilla viljoilla ne sijaitsevat tähkässä.

Kauraa on perinteisesti käytetty puurohiutaleina, leseinä, jauhona, talkkunana, muroina ja myslinä.

Vuonna 1990 Suomessa patentoitiin kauran leseen fermentointiteknologia. Viisi vuotta myöhemmin tulivat markkinoille ensimmäiset maitohappobakteereja sisältävät kaurajogurtit.

Vuonna 2006 Suomessa kehitettiin vehnätön, sataprosenttinen kauraleipä.

Nyhtökaura tuli markkinoille vuonna 2016. Ruokamarkkinoilla sen kanssa kilpailevat nykyisin myös muun muassa kaurajauhis sekä tofua muistuttavat kaurapalat.

Kauramaitojen ja -kermojen myynti alkoi kasvaa voimakkaasti vuonna 2017. Kaurajäätelö oli kesän 2019 hittituote.

Marraskuussa 2019 Fazer toi markkinoille kauraöljyn.

Terveysväittämät

Yhdysvalloissa alkoi kauralesebuumi vuonna 1997, kun siellä hyväksyttiin terveysväittämä, jonka mukaan kauran kuitu auttaa alentamaan veden kolesterolia.

Euroopassa kauralle hyväksyttiin vuosina 2009–2013 neljä terveysväittämää.

Kolesterolin lisäksi kauran sisältämä beetaglukaani hillitsee verensokerin kohoamista aterian jälkeen.

Lisäksi kauran kuidut lisäävät ulostemassaa.

Päivän lehti

25.9.2020

Fingerpori

comic