Kanta-Häme

Vuolujoki kuormittaa Hauhonselkää

Hauhonselälle suurimman osan ravinteista tuo Vuolujoki. Se kuljettaa lähes 70 prosenttia järveen päätyvästä typestä ja fosforista. Tämä selviää Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen tekemästä selvityksestä.

Siitä paljastui myös, että 1990-luvun lopun jälkeen Hauhonselän veden laatu on heikentynyt äkillisesti.

Vesistötutkija Hanna Alajoen tekemä selvitys osoittaa Hauhonselälle tulevien ravinteiden määrän sekä sen, mistä ravinteet järveen tulevat. Lisäksi selvityksestä löytyy yleiskunnostussuunnitelma järven tilan parantamiseksi.

1990-luvun lopulla kriittinen piste

1990-luvun lopulla Hauhonselkä koki muutoksen, joka on todennäköisesti laukaissut järven tilan huononemisen. Tuohon aikaan tehtyjen metsä- ja suo-ojitusten vuoksi vesistöön on päässyt kerralla paljon ravinteita.

Tämän lähtölaukauksen aiheuttamaa rehevöitymistä ovat vahvistaneet muun muassa maatalouden ja haja-asutuksen päästöt.

Alajoen mukaan Hauhonselän alueella syntyvää kuormitusta on kuitenkin mahdollista vähentää nykyisestä noin 44 prosenttia.

Hän sanoo, että vähentämällä kuormitusta 40 prosenttia päästäisiin 1990-luvun loppua edeltäneeseen tilaan.

Ravinteet otettava jatkossa talteen

Toimenpiteet järven tilan parantamiseksi jakautuvat eri maankäyttömuodoille. Suurin vaikutus järven tilan parantamiseksi olisi maataloudessa toteutettavilla toimilla. Maataloudessa olisi tärkeää toimia jatkossa siten, että ravinteet pysyisivät pelloilla. Karanneet ravinteet taas pitäisi pitää mahdollisimman lähellä peltoja, jotta ne voitaisiin ottaa käyttöön myöhemmin.

Haja- ja loma-asutuksen piirissä tehtävillä toimilla on maataloutta pienempi vaikutus järven tilan paranemiseen. Alajoen mukaan kuitenkin tässä vaikutuspiirissä tehtävät toimet, kuten jätevesijärjestelmän uusiminen, ovat kaikkein kustannustehokkaimpia.

Ravinteita Eteläistenjärveltä asti

Korjaavat toimet pitäisi kohdistaa alueille, joilta järveen virtaavat joet keräävät vetensä. Alajoen mukaan Vuolujoen aiheuttaman kuormituksen vähentämiseksi huomio pitäisi kiinnittää Eteläistenjärvelle asti.

– Kun valuma-alueiden pikkujärvien tila kohenee, myös Hauhonselälle tuleva kuormitus vähenee, Alajoki sanoo.

Järvien kunnostamiseksi on ehdotettu muun muassa Eteläistenjärven ruoppausta, Kirrisen ja Vuorenselän veden kemikaalista puhdistamista sekä Vuorenselän hapetusta talviaikaan.

Hätäratkaisuna kuormituksen vähentämiselle esitettiin myös ojavesien kemiallista käsittelyä.

Tavoite ja resurssit

Hauhonselkää on lähdetty huoltamaan lähinnä yhdistysvoimin. Hauhonselän kyläyhdistys tilasi selvityksen ja haki sille rahoituksen.

Selvityksen pohjalta tehtävien toimien laajuus ja se, mikä kuormituksen vähentämiselle pannaan tavoitteeksi, riippuu käytettävissä olevasta rahasta.

Minna Koskinen Hauhontaustan kyläyhdistyksestä sanoo, että järvelle pitäisi perustaa oma suojeluyhdistys, jotta rahan keräämiseen sekä kunnostustoimiin voitaisiin ryhtyä. Tällä hetkellä rahaa ei ole. (HäSa)