Kanta-Häme Urjala

Vuosia sitten Teemu Kylvö naureskeli lasinpuhaltajan ammatille – Nyt hän on yksi Nuutajärven lasitaiteilijoista

Vielä jokunen vuosi sitten Teemu Kylvön kaveripiirissä lähinnä naureskeltiin lasinpuhaltajan ammatille. Kylvö päätti kuitenkin kokeilla alaa, ja nyt hän on yksi Nuutajärven lasitaiteilijoista.
Nykyisin Urjalassa asuvan Teemu Kylvön meduusa-työt ovat ostetuimpia. Kuva: Tapio Tuomela
Nykyisin Urjalassa asuvan Teemu Kylvön meduusa-työt ovat ostetuimpia. Kuva: Tapio Tuomela

Viimeistään varhaisteini-iässä porilaistaustainen Teemu Kylvö ymmärsi olevansa taitelijasielu.

Hän oli päätynyt tatuointipiireihin, innostunut piirtämisestä, maalaamisesta ja erilaisista käsitöistä.

Jokin kuitenkin painoi.

Mikään Kylvön kokeilema materiaali ei tuottanut tyydyttäviä tuloksia, ja Kylvö turhautui nopeasti. Vasta välivuosi tietotekniikan opintojen jälkeen tuotti hänelle oivalluksen, joka muutti elämän ehkä pysyvästi ja erään vitsin totiseksi todeksi.

– Lasinpuhaltajan ammatti oli ollut kaveripiirissäni pelkkä läppä, ja naureskelin sille itsekin. Minua lasi on kuitenkin aina kiehtonut ja olen nähnyt videoita lasinpuhaltamisesta. Aloin pohtia, voisiko lasi olla minun materiaalini, Kylvö kertoo.

Ystävien hämmästelystä piittaamatta nuori mies käveli työvoimatoimistoon ja kysyi, pääsisikö hän lasinpuhallusstudioon työkokeiluun. Paikaksi varmistui Kiikoisissa sijaitseva Lasistudio Jan Torstensson. Tekemällä ja kokeilemalla Kylvö ymmärsi löytäneensä oman materiaalinsa. Unelma lasinpuhaltajan ammatista alkoi muodostua, kun hänet valittiin vuonna 2016 Nuutajärven Lasikylään opiskelemaan alaa.

Nyt Kylvöllä on lasiartesaanin paperit ja hän opiskelee lasinpuhaltajaksi. Kylvö tekee itsensä näköistä taidetta ja haaveilee lasimestarin koulutuksesta, ehkä jopa opiskelusta ulkomailla. Hän on yksi Nuutajärven lasitaiteilijoista ja myy taidettaan Nuutajärven lisäksi Porissa.

Kaikki tapahtui vain kolmessa vuodessa.

– Suuri haaveeni on joskus elättää itseni lasitöillä. Joko omalla taiteella tai sitten jonkin yrityksen muotoilijana.

Lasinpuhallus vaatii runsaasti toistoja, ennen kuin sen voi sanoa hallitsevansa. Kylvön mielestä valmiiksi ei tulla koskaan.

Nuori mies vasta etsii omaa käsialaansa ja suosikkitekniikoitaan. Se on kuitenkin selvää, että yksi teema kiehtoo Kylvöä ylitse muiden.

– Meri ja sen maailma. Olen aina viihtynyt merellä ja veneilemässä. Vietin lapsuuteni Meri-Porissa ja mökillä Merikarvialla.

Töiden nimetkin ovat sellaisia kuin Aaltoileva meri, Tyyni meri tai Harmaa meri. Kylvön myydyimpiä teoksia ovat lasipurkkiin puhalletut ”meduusat”. Lasisia jellyfishejä tehdään varsin vähän Suomessa, joten ne herättävät monissa uteliaisuutta.

Kylvö haluaakin töillään paljastaa jotain suurten merien maailmasta.

– Ihmisiä kiehtoo avaruus, vaikka meillä on maapalolla meriä, joiden maailma on yhtä mystinen.

Toinen Kylvön teoksissa toistuva teema ovat graffitit. Niissä Kylvöä kiinnostavat erityisesti voimakkaat värit ja graffitien asema taiteessa.

– Perinteisesti graffiteja on pidetty vähemmän arvostettavana taiteena. Minua kiehtoo tuoda sellainen elementti osaksi lasia.

Kylvön mukaan lasitaide on Suomessa hyvin arvostettua, mutta monia hirvittää käsin tehdyn tuotteen hinta.

Toisinaan kolminumeroiseksi muotoutuvalle hintalapulle on kuitenkin selityksensä.

– Yhtä teosta saattaa joutua tekemään monta tuntia, eikä sen onnistumisesta ole taetta. Päivä lasihytissä tuotteita valmistamassa maksaa 300 euroa. Jos tekee jotain kokeilevaa, ei saa välttämättä yhtäkään teosta ehjänä tai riittävän laadukkaana ulos.

Mutta Kylvön mielestä juuri teosten ainutkertaisuus on yksi lasitaiteen kiehtovimmista puolista. Vaikka sulan lasin käyttäytymistä voi oppia tuntemaan, taiteilija ei voi koskaan ihan tarkasti tietää etukäteen, mitä uunista tulee.

– Jokainen työ on oma taistelunsa. Kun ihmiset ymmärtävät tämän, heitä alkaa kiinnostaa lasitaide enemmän. HäSa