Kanta-Häme

Vuosirengaskiekko paljastaa joulukuusen tarinan

Turun  tuomiokirkon  joulukuusesta on 40 vuoden ajan  sahattu talteen  vuosirengaskiekko.  Mitä Turku tekee puukiekoilla?

Valtakunnan ykköskuusi loistaa joulun ajan kansallispyhäkön eli Turun tuomiokirkon edessä. Tammikuussa Nuutin päivänä ledit sammutetaan, kuusi pannaan paloiksi ja palat annetaan lahjoittajalle polttopuuksi.

Kuusesta jää muistoksi muutakin kuin valokuva. Turun omintakeisen perinteen mukaisesti kaupungille sahataan jokaisesta joulupuusta muistoksi vuosirengaskiekko.

Kiekkojen löytäminen vaatii hieman jäljittämistä. Lopulta niiden säilytyspaikaksi paljastuu vanha raitiovaunuhalli. Siellä ei ole hetkeen ollut ratikoita, sillä ne lakkasivat kulkemasta Turussa vuonna 1972.

– Kiekot ovat täällä kaupunginteatterin remontin alta tuotujen tavaroiden kanssa, sanoo Turun Kiinteistöliikelaitoksen vastaava rakennuttaja Anu Nuora.

Penkit, teatterilavasteet ja jauhesammuttimet pitävät seuraa tiiviiseen paperiin kiedotuille puukiekoille.

– Ensi vuonna kiekot otetaan esille ja niistä rakennetaan yleisölle näyttely Vanhalle Suurtorille, Nuora lupaa.

Tuomiokirkon edustalle tuotiin ensimmäinen joulukuusi vuonna 1900, mutta vasta 1930-luvulla puusta tuli perinne.

– 1970-luvulla työnjohtaja Aulis Levälehto keksi sahata joulukuusesta muiston talteen. Kyseessä ei siis ollut virallinen kaupunginjohdon käsky, kertoo seitsemänätoista vuonna tuomiokirkon joulukuusta pystyttämässä ollut työmaapäällikkö Timo Kajava Kuntec Infrasta.

– Kuusenkiekkojen keräämiseen ei ole mitään erityistä syytä, mutta aika hauskojahan ne ovat. Nyt niitä on jo nelisenkymmentä, Kajava sanoo.

Kiekko puuttuu vain vuosien 1994 ja 1995 joulukuusista. 1994 se unohdettiin ottaa, ja seuraavana vuonna kuusi oli sisältä liian laho.

– Kyllä kuusi silti otettiin käyttöön. Lahokin puu pärjää tehtävässä, jos sen reunoilla on riittävästi tervettä puuainesta ja sen ulkonäkö hyvä, Kajava vakuuttaa.

Ykköskuusen valinta on kuin kuusien missikisa, jossa sisäisellä kauneudella ei ole merkitystä. Ihannekuusi on 20–25 metriä korkea, tuuhea ja kauniin vihreä.

Kaadon jälkeen kuusi kuljetetaan juhlapaikalle. Sen tyvi pannaan ”jalkaan” eli 1,8 metriä syvään onkaloon. Kiinnitys tuetaan puukiiloilla ja varmistetaan vaijereilla.

Reiän halkaisija on 75 senttiä, joten sitä paksumpia tyviä pitää ohentaa. Käytännössä yli metrin paksuista puuta ei valita.

– Leveälatvuksisen kuusen kuljetus on hankalaa, sillä oksat joudutaan sitomaan lähelle runkoa. Pakkasella oksat napsahtelevat poikki ja puita joudutaan paikkaamaan irto-oksilla, Kajava sanoo.

Tänä vuonna hakupäivän sää oli plussalla, eikä lisäkkeisiin ollut tarvetta.

Vuosirengaskiekoista näkyy, kuinka erilaisia joulukuuset ovat olleet. Nuorin kaadettu kuusi on ollut 56-vuotias ja vanhin 118-vuotias.

– Kiekoista näkyy hyvin kasvupaikan merkitys. Ravinteikkailla paikoilla vuosirenkaista tulee suuria ja karummilla mailla vastaavasti pienempiä. Joulupuiden halkaisijat ovat 50–80 senttiä. Vanhin puu ei ole suurin, vaan päinvastoin kaikkein pienin, kertoo Kajava.

Jokaisessa kuusikiekossa on kiinni laatta, joka kertoo puun lahjoittajan, kasvupaikan ja strategiset mitat. Tiedot on kirjattu talteen vuodesta 1955.

– Tänä vuonna tarjokkaita oli ennätysmäärä, parikymmentä. Vuonna 1967 istutettiin itsenäisyyden 50-vuotisjuhlan kuusia, jotka alkavat vähitellen lähestyä vaadittuja mittoja.

Timo Kajava käy henkilökohtaisesti katsomassa vuoden mittaan jokaisen esihaastattelussa lupaavaksi todetun ehdokkaan.

– Joskus tarjotaan aikamoisia rouskuja, Kajava huokaa.

– Soittoja tulee usein myrskyn jälkeen, kun ihmiset ovat nähneet pihakuusensa heiluvan uhkaavasti. Ajatellaan, että näin siitä pääsee halvalla eroon.

Jos valittu yksilö osoittautuisi umpilahoksi tai menisi kuljetuksessa poikki, tilalle astuisi varakuusi. Varalle pääsee kuusikatselmuksen ensimmäinen perintöprinsessa.

Turun tuomiokirkon joulukuusen  voi bongata joulurauhan julistuksen  tv-lähetyksestä Yle 1:llä jouluaattona  kello 11.30 alkaen.