fbpx
Kanta-Häme

Yhä useampi nuori hakee apua turvatalosta

Nuoret käyttivät tänä vuonna edellisvuotta enemmän nuorten turvatalojen palveluja. Tammi-syyskuussa talojen asiakasmäärä nousi 79 nuorella ja yöpymisten määrä kolmellasadalla vuorokaudella.

Kaikkiaan nuoria asiakkaita oli 564 ja yöpymisvuorokausia 2 951. SPR:n ylläpitämiä nuorten turvataloja on viidellä paikkakunnalla. Nuorten kriisimajoitusta ilman lastensuojelun asiakkuutta ei tarjoa Suomessa kukaan muu.

– Jokunen vuosi sitten ajattelimme, että satsaukset perhe- työhön voisivat laskea kriisivuorokausien määrää, mutta nyt näyttää, että ei siinä niin käy. Yöpymiselle on edelleen selvästi tarvetta, pohtii turvatalotoiminnasta vastaava johtaja Erja Anttila SPR:ltä.

TAMPEREEN Hämeenkadulla on jouluruuhka, mutta kiire ja hälinä eivät ulotu jykevän kivitalon neljänteen kerrokseen, jossa nuorten turvatalo sijaitsee.

Eteisen kenkärivissä on muutamat tennarit ja räsymatot johdattavat viihtyisään olohuoneeseen, jonka keskellä on muhkea joulukuusi. Sohvalla istuu 15-vuotias tyttö, joka esittäytyy Aleksand­raksi.

Hän ei halua kertoa oikeaa nimeään eikä sitä, minkä takia hän päätyi nuorten turvataloon pari kuukautta sitten. Sen sijaan hän puhuu mielellään rutiinien rytmittämästä arjestaan turvatalossa.

– Tulen talolle viiden aikoihin, illallisen jälkeen teen kouluhommia, istun olkkarissa, pelailen ja puhun työntekijöiden kanssa. Joskus saatan käydä ulkona. Yhdeksältä on iltapala, kymmeneltä on mentävä omaan huoneeseen ja yhdeltätoista on täysi hiljaisuus.

Aleksandrasta säännöt tuntuvat mukavilta: kun vaikkapa nukkumaan tulee mentyä suhteellisen aikaisin, jaksaa seuraavana päivänä keskittyä koulunkäyntiin.

– Rytmi tuntuu hyvältä.

ALEKSANDRAN mielestä parasta nuorten turvatalolla on sen kodikkuus ja rennot työntekijät, jotka tosissaan kuuntelevat nuoren ongelmia.

– On kivaa purkaa omaa oloa jollekin, joka ymmärtää ja on paikalla juuri minua varten. Keskusteluissa käydään läpi, mikä ärsyttää tai on ongelmana ja mitä sille voitaisiin tehdä.

Hän on asunut turvatalolla pariin otteeseen.

– Olin täällä ensin pari viikkoa, sitten pari viikkoa kotona, mutta palasin takaisin tänne.

– Nyt jouluna menen taas kotiin. Katsotaan, miten siellä sujuu, Aleksandra sanoo.

JOULUNA turvataloissa onkin tavallista hiljaisempaa. Tampereen talon johtaja Mari Uusi-Niemi kertoo, että moni nuori lähtee kokeilemaan kotonaoloa tietäen, että tarpeen tullen voi aina palata turvatalolle.

– Myös monet viranomaiset soittavat ja varmistavat joulun alla, että voivat kertoa asiakkailleen meidän olevan auki, jos tarvetta kriisimajoitukseen ilmenee. Usein pelkkä tieto aukiolostamme riittää, Uusi-Niemi sanoo.

Hänen mukaansa moni kuvittelee, että väkivalta on suurin syy tulla turvataloon. Näin ei kuitenkaan ole. Eniten turvataloon hakeudutaan perheen sisäisten ristiriitojen ja vuorovaikutusongelmien vuoksi.

– Joskus tilanne tulehtuu niin pahaksi, että vanhemmat sanovat nuorelle, ettei tämä enää voi asua kotona.

OSA NUORISTA kärsii neuropsykiatrisista oireyhtymistä kuten Aspergerista, ADHD:sta tai autismista, heidän koulunkäyntinsä voi olla vaarassa keskeytyä tai he ovat todella yksinäisiä.

– Jonkin verran on turvattomuutta ja uusioperheongelmia, kun uudet kumppanit eivät tule toimeen puolisonsa lasten kanssa. Lisäksi länsimaistuneilla maahanmuuttajanuorilla voi olla näkemyseroja vanhempiensa kanssa.

Puolet asiakkaista on täysi-ikäisiä.

– Yksi on joutunut lähtemään 18 vuotta täytettyään kotoaan, toinen on eronnut seurustelukumppanistaan, kolmas on häädetty kämpästään maksamattomien vuokrien takia, Uusi-Niemi kertoo.

Menot