Kanta-Häme

Yhdenvertaisuusvaltuutetulta raju arvio syrjintätapausten määrästä

 
Viranomaisten tietoon tulleiden syrjintätapausten määrä on noussut jyrkkään kasvuun.
 
Viime vuoden aikana yhdenvertaisuusvaltuutetun tietoon tuli yhteensä 496 syrjintätapausta, kun vuonna 2014 syrjintätapauksia kirjattiin 287 kappaletta. 
 
Eniten syrjintää koettiin etnisen alkuperän (203 tapausta) ja vammaisuuden perusteella (90 tapausta).
 
Suurimpina syrjintään syyllistyneinä tahoina epäiltiin kuntia ja muita viranomaisia sekä yksityisiä palveluntarjoajia.
 
Vammaiset ja maahanmuuttajat kokivat kiusaamista ja syrjintää etenkin kouluissa ja oppilaitoksissa. Vammaiset kokivat syrjintää myös asumisen, esteettömän liikkumisen ja tiedonsaannin osalta. 
 
Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan heille kannellut vihapuhe- ja syrjintätapaukset ovat usein niin vakavia, että ne täyttävät rikoksen tunnusmerkistön ja johtavat poliisitutkintaan.
 
Suurimpana syynä syrjintätapausten määrän rajuun kasvuun on yli vuosi sitten voimaan tullut lainsäädännön muutos.
 
Vuoden 2015 alussa voimaan tulleen yhdenvertaisuuslain mukaisesti viime vuonna tilastoitiin ensimmäisen kerran syrjintätapaukset eri syrjintäperustein.
 
Näitä ovat ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta, perhesuhteet, terveydentila, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen ja muu henkilöön liittyvä syy.
 
Kanteluita tuli kaikilla syrjintäperusteilla.
 
Aiemmin yhdenvertaisuusvaltuutettua edeltäneen vähemmistövaltuutetun tehtäviin kuului tilastoida vain alkuperän mukaan tapahtuvat syrjintätapaukset.
 
Yhdenvertaisuusvaltuutettu uskoo kantelumäärän nousevan jatkossa vielä entisestään, kun tietoisuus olemassa olevasta lainsäädännöstä leviää.

Päivän lehti

24.10.2020

Fingerpori

comic