Kanta-Häme

Yhdessä ylemmäs yhteistyöllä

Pyramideja, stuntteja eli nostoja, tanssia, hyppyjä ja permantoakrobatiaa.

Tätä kaikkea kuuluu HPK Cheer Team ry:n eli HCT:n cheerleadereiden vauhdikkaaseen toimintaan. 15-vuotias Alisa Lahti, Elli-Sofia Friman, 16, sekä 13-vuotiaat Saga Hankaniemi ja Miina Uschanoff kuuluvat HCT Fire -edustusjunioreihin. Tytöt ovat olleet ryhmässä mukana 6–7 vuotta.

Päätavoitteena on osallistuminen lajin kilpailuihin, joita on muutamia vuodessa. HCT Fire kilpailee edistyneiden ryhmässä. Muita tasoja ovat alkeis- ja SM-taso.

Palkintosijoille Noora Kanthin valmentama ryhmä ei ole vielä yltänyt. Kisoihin osallistuu yleensä parikymmentä joukkuetta.

– Kaikki kisat ovat olleet huikeita kokemuksia. Niistä on saanut lisää itsevarmuutta ja esiintymiskokemusta seuraaviin kisoihin, Hankaniemi ja Friman sanovat.

Nuoresta iästään huolimatta Saga Hankaniemi ajattelee lajista kypsästi.

– Tähän liittyy paljon stereotypioita, jotka tulevat lätkäpeleistä tai elokuvista. Ajatellaan, että tämä on vain huiskien heiluttelua, vaikka kilpailu-cheerleading on ihan oma juttunsa.

Silti hän myöntää, että omakin innostus alkoi itää elokuvien kautta, kuten Alisa Lahdellakin. Miina Uschanoffin taustat liittyvät hänen telinevoimisteluharrastukseensa.

– Siinä ei ollut riittävästi haastetta, ja kyllästyin.

Tyttöjä viehättävät cheerleadingissa samanlaiset – ja erilaiset – asiat. Kaikki pitävät lajin monipuolisuudesta ja vauhdikkuudesta.

– Tää on vaan niin superlaji! Mun lemppari on akrobatia. Olen siinä hyvä, ja se kiinnostaa mua tosi paljon, Saga Hankaniemi sanoo.

Akrobatian nimeää vahvuudekseen myös Miina Uschanoff.

– Siinä oppii paljon uutta, jos vain uskaltaa tehdä juttuja. Nautin kisaamisesta, ja tässä saa paljon uusia kavereita.

– Meillä on hyvä ryhmähenki. Vaikka aina ei huvittaisi treenata, muut auttavat jaksamaan, Alisa Lahti kuvailee.

Niin hänen kuin Elli-Sofia Frimaninkin bravuuri ovat stuntit eli nostot.

Normaalisti joukkueella on treenit kolme kertaa viikossa, mutta kilpailujen alla niitä on päivittäin. Osa on muissakin ryhmissä tai valmentaa pienempiä, joten iltoja ei viikosta juurikaan jää vapaaksi.

Välillä myös kaverisuhteet ja opiskelu kärsivät.

– Tämä vaatii paljon motivaatiota. Kaiken aikatauluttaminen on vaikeaa. Mulla on tän lisäksi kaksi kertaa viikossa myös sirkuskoulu. Kavereita ei paljon ehdi nähdä, Saga Hankaniemi toteaa.

Edustusjoukkueena HCT Fire esiintyi myös salibandyjoukkue Steelersien peleissä, mistä tytöt kertovat nauttineensa.

– Tanssiminen oli kivaa. Esiintymiseen sai itsevarmuutta. Se oli hienompaa kuin treenit, mutta ei kuitenkaan niin virallista kuin kilpailuissa. Seura sai sen ansiosta myös paljon uusia harrastajia lisää, tytöt kertovat.

Muita esiintymisiä on ollut Elomessuilla, Ämyrockissa ja Liikut sää -tapahtumassa.

Niin kuin harrastajat itse sanovat, laji on täynnä vauhtia ja vaarallisia tilanteita.

– Pari lievää aivotärähdystä on ollut. Putosin, kun olen nousija. Akrobatiassakin sattuu aina kaikkea pientä, Saga Hankaniemi kuvailee.

Muut ovat loukanneet ranteitaan ja sormiaan, ja myös lihaksia on revähtänyt.

Lajia he eivät kuitenkaan olisi valmiita vaihtamaan ja vannovat harrastavansa sitä niin pitkään kuin mahdollista.

He toivovat saavansa houkuteltua riveihinsä uusia harrastajia, myös poikia.

– Se on ennakkoluulo, että tämä on vain tyttöjen laji, Elli-Sofia Friman vakuuttaa. HÄSA

10-VUOTISJUHLAElenia-areenassa 17.5. klo 14. Juhlassa esiintyvät kaikki HCT:n joukkueet sekä mahdollisesti tähtiä muista joukkueista.

 

Päivän lehti

30.3.2020