Kanta-Häme

Yhdessäolon iloa yli ikäpolvien

Hukarin nuorisotalon nurkassa käy kova kalske.

Meneillään on tiukka pöytäjalkapallokisa eläkeikäisen Eero Nurmen ja 11-vuotiaan Veeti Rossin välillä. Erotuomarina toimii Veikka Sipilä, 11.

On tiistai-iltapäivä, ja Hukarilla on avoinna Elämänkaari-kahvila, kuten on ollut jo puolentoista vuoden ajan. Iittalan yhtenäiskoulun oppilaiden vanhempien aloitteesta käynnistynyt kahvila tarjoaa 1.–9.-luokkalaisille iltapäiväkerhomaista toimintaa tiistaisin kello 12–16.30.

Hyviä kokemuksia puolin ja toisin

Toimintaa pyörittävät kolmen eläkeläisjärjestön vapaaehtoiset, mikä ei tunnu haittaavan ainakaan 10-vuotiasta Meri Mustikkamaata.

– Parasta täällä on hyvä ruoka ja nää vanhukset. Ne on vaan niin kivoja. Sirkka (Lehtonen) on kutonut mulle villasukkia ja -tumppuja. Sit me on leikitty Nurkka-Jussia, laulettu, leivottu pipareita, nuori neiti luettelee.

– Siinä mulla on käynyt huono säkä, etten ole päässyt mukaan mihinkään yhteisille reissuille. Mutta meistä on tullut täällä kaverit yhden tytön kanssa, jonka kanssa en ennen ollut sovussa. Ja täällä voi tehdä myös läksyt, hän lisää kehulistaan.

Hyviä kokemuksia on myös samanikäisellä Alise Napparilla.

– Tykkään vanhuksista, peleistä ja kavereista. Vanhukset juttelee hauskoja ja hassuttelee.

Eikä annettavaa ole pelkästään eläkeläisillä, vaan myös lapsilla itsellään.

– Olen opettanut vanhoille tietokoneen käyttöä. Ei se kovin hyvin mennyt. Netin käynnistys taisi olla se ongelma, Veikka Sipilä paljastaa, ja tilan isäntänä toimiva Eero Nurmi naurahtaa tunnistaessaan olevansa puheen kohteena.

– Kivaahan täällä on nuorten kanssa olla ja touhuta. On tehty matematiikan läksyjä ja opeteltu kielioppia. Jakokulma näyttää muuttuneen minun ajoistani. Mitään vaikeuksia ei koskaan ole ollut lasten kanssa, Nurmi kertoo.

Toimintaa sulassa sovussa

Kahvilasta vastuuvuorossa oleva Anja Nurmi kertoo, että tiloissa on tiistaisin keskimäärin kolmisenkymmentä kävijää. Näistä noin puolet on lapsia, puolet kahvilla piipahtavia eläkeläisiä.

Entisellä Iittalan yläasteella opettanut Nurmi on ollut eläkkeellä 19 vuotta. Hän nauttii, kun pääsee vielä näin läheltä seuraamaan kouluikäisiä lapsia.

– Olen ikäni ollut tämän ikäisten nuorten kanssa, ja on ihana olla uudestaan, mutta vähän vapaamuotoisemmin kuin koulussa.

– Näistä nuorista tarttuu ilo. Täällä eri-ikäiset lapset ovat sulassa sovussa, mikä taitaa olla yhtenäiskoulun ansiota, Nurmi lisää.

Myös Sirkka Lehtosella, joka tituleeraa itseään ”koko kylän mammaksi”, on vain positiivista sanottavaa.

– Täällä käy niin ihania lapsia. Vaikka lähden täältä jalat väsyneinä, niin mieli on piristynyt.

Vanhemmat kiittelevät

Kiitosta Elämänkaari-kahvila saa myös lasten vanhemmilta.

– Tämä on meidän perheellemme tosi tärkeä, koska pääsemme vasta myöhään töistä. Lapsi voi tulla tänne suoraan koulusta. Täällä on kavereita, välipalaa ja tekemistä, kertoo Pia Niemikotka, Veikka Sipilän äiti.

Muina viikon iltapäivinä Veikka käy uimassa, menee mummolaan, kaverille tai kirjastoon.

Elämänkaari-kahvilan toiminta on ainutlaatuista Suomessa. Siihen on käyty tutustumassa ulkomaita myöten. Hämeenlinnan kaupunki antaa nuorisotalon tilat käyttöön veloituksetta.

Kahvilasta kertyviä varoja käytetään yhteisiin retkiin. Niitä on tehty Tiedekeskus Heurekaan ja Visavuoreen. Ensi keväänä kohteena on Hämeenlinnan teatteri.

Tulossa on kahvilan pikkujoulut, johon leivotaan ja askarrellaan yhdessä. Lisäksi kahvilalla on oma pöytä lähestyvissä koulun joulumyyjäisissä. (HäSa)

Elämänkaari-kahvilan pikkujoulut ti 18.12. klo 15.30–17.30 Hukarin nuorisotalossa (Iittalantie 211). Iittalan yhtenäiskoulun myyjäiset la 24.11. klo 10–13 (Hollaajantie 2).

Päivän lehti

8.4.2020