Kanta-Häme

Yhtä aikaa tähkällä ja oraalla

Viljapellot eivät lainehdi tasaisena merenä tänä vuonna. Epätasaisen kasvuunlähdön vuoksi pelloilla on yhtä aikaa tähkälle ennättäneitä alueita ja vastikään oraalle nousseita viljoja.

– Osa viljoista iti vasta ensimmäisten sateiden jälkeen. Kasvuunlähdössä voi olla kuukauden ero, tammelalainen maanviljelijä Kauko Kaleva harmittelee.

Kaleva ei muista moista tilannetta omalta uraltaan.

– Aina on tullut edes jollain lailla sade kylvöjen jälkeen ja itäminen on ollut tasaisempaa.

Eriaikaisuus tuo ongelmia puintivaiheessa. Kun peltolohkon ensimmäiset viljat olisivat puintikypsiä, vieressä on vielä vihreää viljaa. Vaihtoehtoja on kolme ja kaikissa on omat ongelmansa.

Viljelijä voi odottaa, kunnes myöhäisimmätkin viljat tuleentuvat kypsiksi. Tällöin puinnit siirtyisivät jopa lokakuulle, mikä lisää sateiden riskiä entisestään.

– Lisäksi varhaisemmin kypsyneet jyvät alkavat itää, Pro Agria Etelä-Suomen kasvintuotannon asiantuntija Vesa Koivula huomauttaa.

Yleisin vaihtoehto lienee puida koko peltolohko kerralla. Mukana tulevien vihreiden jyvien vuoksi kuivauskustannukset nousevat ja sakoluku jää huonoksi.

– Voi olla vaikeaa saada leipälaatuista vehnää ja mallasohraa, Koivula tiivistää laatuongelmat.

Kolmas vaihtoehto on puida peltolohkoa pariin otteeseen: ensin ajoissa kypsyneet, syksymmällä myöhemmin itäneet. Tässä vaihtoehdossa kustannukset ja työn määrä kasvavat, vaikka sato voi olla tasalaatuisempaa.

Hyvää vaihtoehtoa ei tänä vuonna ole.

– Osa viljoista jää väkisin puimatta, Kaleva arvioi.

Eriaikaisuus korostaa heikkoa viljavuotta. Vesa Koivula on arvioinut kasvutilannekatsauksissa, että viljasato jää meidän alueellamme noin 50–80 prosenttiin normaalista.

Se, kuinka lähelle keskiarvovuotta lopulta päästään, riippuu loppukesän ja alkusyksyn säistä. Juuri nyt kasvu on hyvässä vauhdissa. Maa on kuitenkin yhä kuivaa, eivätkä maanviljelijät toivo pitkää sateetonta hellejaksoa.

– Vettä tarvittaisiin, niin Kaleva kuin Koivula toteavat.

Veden tarve nousee helteiden ja tuulisuuden myötä, mitkä molemmat lisäävät niin kasvien kautta kuin suoraan maasta tapahtuvaa haihduntaa.

Tärkeintä runsaat sateet olisivat nurmiviljoille. Viljatkin kaipaavat vettä mutta liiallinen sade altistaisi ne homeelle.

– Heinäkuun jälkeen toiveissa on kuiva ja lämmin elokuu. Se tasoittaisi tilannetta, Koivula toteaa. HÄSA

Tuoreimpia artikkeleita