Kanta-Häme

Yhteiskunnallinen turvallisuus syntyy saumattomasta yhteistyöstä

– Meillä olisi syytä perehtyä nykyistä paremmin yhteiskunnan turvallisuusjärjestelmän toimintaan. Sen kokonaisuus ja toimijoiden tehtävät olisi tunnettava. Turvallisuusjärjestelmä kuuluu koko yhteiskunnalle, ei pelkästään puolustusvoimille, pohtii Länsi-Suomen Sotilasläänin komentajan tehtävistä vuodenvaihteessa reserviin siirtynyt kenraalimajuri Pertti Salminen. Yhteiskuntaopin hän pitäisi ennallaan tai lisäisi sitä opetussuunnitelmissa.

Oppimateriaalia: opetushallituksen, historian ja yhteiskuntaopin opettajien liiton ja kadettikunnan yhteisvoimin tekemänä on pitkään ollut valmiina ja koulujen käytettävissä. Opetuksen käytännöt ovat jääneet pitkälle rehtoreiden ja opettajien harkintaan.

Puolustusvoimien monitahoista turvallisuusroolia ei yleisesti oikein tunneta. Joillakin tahoilla on nähty puolustusvoimien virka-apu ja muut tukitoimet kaikkivoipaisiksi normaaliolojen häiriötilanteissa, toisaalla niitä ei lainkaan tunnisteta.

Viime aikoina aluehallintovirastojen kasvanutta kiinnostusta kehittää alueellisia ja kuntien turvallisuusjärjestelmiä hidastavat meneillään olevat hallinnollisten rajojen muuttamiset. Uudistuksissa Salminen näkisi hyvänä yhteisenä pohjana maakuntajaon: ihminenkin tuntisi kuuluvansa johonkin.

Elinolojen turvaajia

Reserviin siirtymistä yli 40 vuoden mittaiselta sotilasuralta Pertti Salminen pitää omalla kohdallaan veteen piirretyksi viivaksi. Häntä odottaa auditointityö Baltic Defence Collegessa Tartossa – hänen johtamansa kansainvälinen ryhmä tulee arvioimaan Baltian maiden yhteisen maanpuolustuskorkeakoulun toiminnan.

– Se on merkittävä tunnustus suomalaiselle upseerikoulutusjärjestelmälle – parhaalle Euroopassa. Meillä annettavaa upseerikoulutusta pidetään tavoiteltavana mallina monessa maassa. Suomalaisessa järjestelmässä upseerikoulutuksen tutkintorakenteet noudattavat yleiseurooppalaista yliopistomallia ja tuottavat silti hyvät sotilaalliset ammattitaidot. Opinnot on sovitettavissa yhteen myös kansainvälisesti.

Kadettikoulussa upseerikoulutuksen Salminen sanoo pysyneen hyvässä jamassa. Opinahjoon hyväksytään keskimäärin joka kuudes noin 700 kouluun pyrkivästä henkilöstä.

Hyväksi komentaja kehaisee myös varusmiesainesta: Osaamistaso ja asenteet ovat pääosin kohdallaan. Heikoimpien kohdalla on fyysisessä kunnossa sanomisen sijaa.

– Isänmaan puolustajia ja kansan elinolojen turvaajia, miksei myös rauhanturvaajia, heistä kyllä kasvaa.

– Huolta ei sotilaallisen puolustuksen valmiudesta ole koulutuksen näkökulmasta syytä kantaa, kunhan kertausharjoitusjärjestelmä saadaan taas toimimaan. Jos reservin kokoonpano laskee alle 230 000:n, on pakko keskustella onko nykyjärjestelmä enää toimiva. Liittoutuminen ei ratkaisuna helpottane, omasta puolustuksesta on kuitenkin huolehdittava itse. Sen nykypohjana ovat alueellinen puolustusjärjestelmä ja yleinen asevelvollisuus.

Uudet kaavat

Hämeenlinnalta varuskuntakaupungin leima on lähes riisuttu. Jo tehdyt päätökset jättävät kaupunkiin enää logistiikkalaitoksen alaisen talousvarikon.

Alkanut vuosi on viimeinen toimintavuosi myös sotilasläänille. Kenraalimajuri Pertti Salmisen siirryttyä vuoden alusta reserviin, Länsi-Suomen Sotilasläänissä ovet sulkee vuoden päästä nyt komentajan tehtäviin tarttunut prikaatikenraali Pekka Toveri.

Kaavoittajan piirustuspöydälle joutuvalta Suomenkasarmin alueelta Salminen olisi mieluusti säilyttänyt esimerkiksi upseerikerhon maanpuolustusjärjestöjen ja puolustusvoimissa etätyötä täällä tekevien käyttöön. Nyt ne muuttavat tilansa Parolaan.

Kanta-Hämeen aluetoimistolle sotilasläänien lakkauttaminen vuoden lopussa tietää siirtymistä Lahteen ja liittymistä yhteen Päijät-Hämeen toimiston kanssa, mutta johtoesikuntana säilyy Panssariprikaatin esikunta.

Puolustusvoimauudistuksella saavutetaan vuonna 2015 hankintojen, henkilöstökulujen ja päivittäistoiminnan tasapaino. Sen ylläpitoratkaisuja puolustushallinto etsii niin koulutuksesta, tekniikasta kuin yhteistoiminnasta myös kansainvälisellä tasolla. Tulevaisuus kuitenkin edellyttää määrärahojen nostoa.

Positiivisena Salminen pitää ennakoitua pienemmäksi jääviä henkilöstön irtisanomisia.

– Arvioni mukaan luku jää noin kolmeen sataan. Määrä kertoo tehtävien tarkemmasta suunnittelusta, tukitoimenpiteiden tehosta, henkilöiden omista ratkaisuista ja toimintojen siirrosta kumppanien tehtäviksi.

Upseerin tausta

Kenraalimajuri Pertti Salmisella itsellään on vahva upseerin tausta ja vuosien kokemus myös kansainvälisistä, vastuullisista tehtävistä. Sotilasläänin komentajaksi hän tuli Brysselistä, missä toimi sotilasedustajana kolme vuotta.

Upseerinuralle hän laskee mittaa 40 vuotta kaksi ja puoli kuukautta. Siitä puolet on kulunut upseerikoulutuksen merkeissä, hän toimi muun muassa rehtorina Maanpuolustuskorkeakoulussa. Tohtoriksi Pertti Salminen väitteli 1995 Helsingin yliopiston poliittisen historian laitoksella aiheenaan Suomen 1960-luvun puolustuspolitiikka.

Sotilasura on vienyt miestä eri osoitteisiin perheestä, Pirjo -vaimosta ja neljästä lapsesta. Nyt lapset ovat jo aikuisia. Salmisilla kaupunkikoti on Hämeenlinnassa, ja toinen Luopioisissa. (HäSa)