Kanta-Häme

Yhteislaulu saapui elokuviin

Valot ovat pimeänä, ja 98-paikkainen Bio Rexin nelossali oli viimeistä paikkaansa myöten täynnä.

Valkokankaalla mustavalkoinen, kulkuriksi pukeutunut jylhäleukainen Tauno Palo marssii keskelle hääjuhlia.

– Sallittehan kuokkavieraan laulavan morsiamelle, Palon esittämä julkea kulkuri haastaa juhlan isäntää.

Ansa Ikosen näyttelemä, morsiuspukuun puettu neito suorastaan säteilee.

– Linnoissa kreivien häät vietetään, on morsiamel’ kruunattu pää! aloittaa kulkuri.

Ja samalla alkoi laulaa mukana koko yleisö. Tunnin mittaisen esityksen viimeisen laulun kohdalla ovat ujoimmatkin laulajat avanneet äänensä.

Elokuvayhdistys Kino Tavast ry päätti kokeilla, miten Helsingissä suosioon nousseet kotimaisen elokuvan yhteislauluillat toimivat Hämeenlinnassa.

– Ylipäätään nämä sing along -tyyliset tapahtumat ovat uutta elokuvarintamalla, yhdistyksen sihteeri Ulla Lappalainen kertoi.

Ensimmäistä kertaa tiistai-iltana pidetty tilaisuus oli pilotti, jolla kokeiltiin, onko koko tapahtumalla tilausta. Tämän takia pääsymaksua ei peritty. Yhteistyökumppanina Kino Tavastilla oli laulukuoro Vanajan laulu, jonka jäseniä tuli muutama kymmentä paikalle.

Yhdistys osti materiaalin Kansalliselta audiovisuaaliselta instituutilta Kavilta. Edes järjestäjät itsekään eivät olleet osallistuneet vastaavaan tapahtumaan aiemmin.

Yhteislauluillan materiaali oli koottu Suomi-filmeistä, joihin Kavilla on kaikki tekijänoikeudet.

– Kino Tavast haluaa myös edistää kotimaista elokuvaa, lisäsi Lappalainen.

Näytöksessä nähtiin, ja tietysti myös kuultiin, kohtauksia ja lauluja kotimaisista elokuvista 1930–1960-luvuilta. Elokuvakohtauksiin oli lisätty laulujen sanat, jotta yleisö pystyi laulamaan mukana.

Alkulaulujen aikaan yleisö oli vielä vaimea, mutta hiljalleen rohkeutta löytyi. Lopulta raikui koko sali, erityisesti silloin, kun Danny eli Ilkka Lipsanen lauloi Noin 7 veljestä -elokuvan hittilaulun Seitsemän kertaa seitsemän.

Tuoreimpana kappaleena soi Mikko Niskasen Asfalttilampaat-elokuvasta (1968) tuttu Sinua, sinua rakastan. Sitä oli ystävänsä Eila Mehteläisen kanssa lauluiltaan saapunut Heidi Henriksson odottanut.

– Pidän yhteislaulusta. Vieressäni istunut nainen sanoi esityksen jälkeen, että hän lauloi mukana, vaikkei hän mielestään osannut laulaa, Henriksson kuvaili.

Yhteislaulun lisäksi yleisö pääsi eläytymään ja nauramaan kotimaisen filmin romanttiselle historialle. Valtaosa lauluista kertoi aikanaan, kuten nytkin, rakkaudesta.

Kino Tavast järjestäytyi yhdistykseksi vasta syksyllä, mutta elokuvanäytöksiä on järjestetty vuodesta 2012 lähtien.

Tammikuussa Hämeenlinnan kaupunki myönsi yhdistykselle kaupungin kulttuuripalkinnon. Palkintorahojen avulla yhdistys pystyi tiistaina järjestämään ensimmäisen avoimen elokuvatapahtuman.

– Nyt jo ihmiset toivoivat uutta iltaa, Lappalainen kertoi näytöksen jälkeen.

Tulevaisuudessa yhdistys saattaa järjestää myös lauluiltoja, joissa esitetään lauluja ulkomaisista elokuvista.

Lappalainen tosin arveli, että tapahtumat voivat olla jatkossa maksullisia.

Paukkumaissia ei sopinut tunnin aikana paljon popsia, eihän pysty laulamaan, jos on suu täynnä ruokaa.

Tunnin laulanta valkokankaalla siihen, kun hääjuhlat keskeyttänyt kulkuri-Palo valssitti morsiamen ulos juhlasalista.

– Helena, seuraatko minua, vaikka olenkin vain kulkuri? hän kysyy Ikosen näyttelemältä Helenalta.

Lähikuvassa putoaa morsiushuntu, kasvoille tulee hymy. Uskaliaan romanttisen suudelman jälkeen kulkuri sai Helenansa.

Lauluyleisö palkitsikin näytöksen aplodein. HÄSA

Päivän lehti

5.4.2020