Kanta-Häme

Yhteistoiminnot talouden uhka

Hattulan kunta puristaa ensi vuoden aikana omat toimintansa tiukasti talouden reunaehtojen sisään, mutta yhteistoimintojen käyttömenojen kasvu uhkaa koko kunnan taloudenpitoa. Yhteistoimintoihin kuuluvat esimerkiksi sairaanhoitopiiri, ensihoito, aluepelastuslaitos, joukkoliikenne, jätelautakunta sekä maakuntaliitto.
 
Kun kunta laskee pääsevänsä taloudenpidossa ensi vuonna 0,5 prosentin kasvuun vuoden 2012 tilinpäätökseen verrattuna, niin esimerkiksi sairaanhoitopiiri lupaa 8,2 prosentilla paisuneen laskun edellisvuoteen verrattuna.
 
Veroprosentiksi on tulossa tasan 20, joka on maakunnan toiseksi alhaisin.
 
– Yhteistoimintojen menojen kasvu ei kerta kaikkiaan voi jatkua näin. Seudullinen päätöksentekojärjestelmä on saatava sellaiseksi, ettei yhteistoimintojen järjestämisessä eletä vailla mitään rajoja, kunnanjohtaja Heidi Rämö patistaa seutukunnalliseen yksituumaisuuteen.
 
Hänen mukaansa Hämeenlinnan ja Janakkalan kanssa ollaan jo pääsemässä yhteisymmärrykseen tulevista tavoitteista.
 
Myös kunnanhallituksen puheenjohtaja Kari Ventola (kok.) sanoo, että sairaanhoitopiirin kaltaiseen menoautomaatin kasvuun on pakko saada muutoksia.
 
Hattulassa kartoitetaan parhaillaan myös sitä, voidaanko nykyään keskussairaalassa tehtäviä tutkimuksia siirtää takaisin perusterveydenhoitoon.
 
– Se väite, että Hattulan perusterveydenhuollosta vastaava Pihlajalinna lähettäisi asiakkaita tiuhaan sairaalanmäelle, ei pidä paikkansa. Asia perattiin aivan äskettäin. Menolisäykset tulevat keskussairaalan sisäisistä toiminnoista, Rämö vakuuttaa.
 
Hattulan ensi vuoden talousarvio näyttää 400 000 euroa plussaa, mihin päästiin tiukalla talouden tasapainottamisprojektilla.
 
– Suuri kiitos kuuluu henkilökunnalle, Rämö ja Ventola kehuvat säästöjen ja lisätulojen hankintaa.
 
Nimikkeitä muutetaan
Hattula selviää palvelutuotannostaan monilta osin halvemmalla kuin vastaavakokoiset kunnat.
 
– Palvelujen järjestäminen on joustavaa. Osa ostetaan ulkoa, osa tuotetaan itse. Tuotantotapaa voi myös vaihtaa, kuten teemme nyt Juteinikodin osalta, kunnanjohtaja Rämö selvittää.
 
Hattulassa uutta ensi vuonna on myös se, että elinkeinotoimi organisoidaan uudelleen Kehkestä irtautumisen seurauksena.
 
Elinkeinosektoria varten tulee kehittämispäällikön vakituinen toimi.
 
– Elinkeinotoimeen satsataan muutenkin. Sinne tulee erillinen määräraha eri hankkeita varten, Kari Ventola kertoo.
 
Kunnan vapaa-ajanjohtajan virka lakkautetaan, ja Hattulaan perustetaan sivistysjohtajan (nykyisin johtava rehtori) virka. Vapaa-ajan toiminnoista vastaa liikunta- ja vapaa-ajantoimen päällikkö.
Investointeja luvassa
 
Hattulassa tehdään lähivuosina suurimmat investoinnit noin 40 vuoteen. Päällimmäisenä hankkeena on Päivärinteen koulun rakentaminen. Luvassa on myös uudisrakentamista vanhusten asumispalveluihin ja Tuulia-kodin saneeraus.
 
– Uuden koulun tarve kasvaa koko ajan, kun Kotirinteen alueelle muuttaa lapsiperheitä, Rämö toteaa.
 
Kotirinteen kakkosalueen kaikki ok-tontit rajoittuvat viheralueisiin, joten kysyntää riittää jonoksi saakka. Osa tonteista luovutetaan arvonnan jälkeen. Ykkösalueella on enää kymmenisen tonttia varaamatta.