Kanta-Häme Hämeenlinna

Yksi Hämeenlinnan keskustan viimeisistä arvokortteleista tulee tulevaisuudessa myyntiin

Senaatti-kiinteistöt ei ole vielä lyönyt lukkoon ajankohtaa.
Kuva: Soile Toivonen
Sibeliuksenkadun varrella oleva entinen Yläallkeiskoulu tunnetaan myös postitalona. Kuva: Soile Toivonen

Senaatti-kiinteistöt on myymässä aivan Itsenäisyydenpuistoa vastapäätä olevan niin sanotun maanmittauskonttorin korttelin Hämeenlinnan keskustasta.

Ympäristöministeriö ja museovirasto eivät näe selvityksissään estettä korttelin myymiselle kunhan rakennuksien arvo säilyy, eikä niitä pureta. Senaatti ei ole tehnyt vielä päätöstä korttelissa olevien viiden rakennuksen kohtalosta.

Yli 8 500 neliön tontilla olevat rakennukset ovat tällä hetkellä vajaakäytössä tai kokonaan käyttämättömiä. Talot on rakennettu vuosina 1849-1911, mistä muistuttaa käytännössä vain talojen kadunpuoleiset julkisivut. Aika on muuttanut valtion virastoja niin sisältä kuin sisäpihan puoleltakin aina tarpeen mukaan.

Senaatti-kiinteistöillä on maanmittauskonttorin korttelin lisäksi Hämeenlinnassa myynnissä esimerkiksi torin laidalla oleva vanha lääninhallituksen kiinteistö, joka on myös kulttuurihistoriallisesti arvokas. Sibeliuksenkadun varressa oleva yläalkeiskoulu ja sen vieressä oleva maanmittauskonttori ovat yhtenäinen pari, vaikka niiden rakentamisajankohdan välillä onkin aikaa 60 vuotta.

Lukiokadun puolella korttelille antaa leiman kaksi hienoa puutaloa, joista Vanajan entinen kunnanvirasto on tyhjä. Kunnan vanha kirjasto ehdittiin jo purkaa 1980-luvulla.

Sibeliuksen vanha koulu

Myyntiin tuleva kortteli huokuu Hämeenlinnan kulttuurihistoriaa.

Historiallisesti arvokkaimmat ovat valtion rakennuttamat Sibeliuksenkadun kivitalot, jotka kertovat paljon paitsi kaupungin koulujen myös postin ja maanmittauslaitoksen sekä säveltäjämestari Jean Sibeliuksen henkilöhistoriasta.

Vuonna 1846 rakennettu Yläalkeiskoulu lakkautettiin oppilaitoksena jo 1872. Tyhjiin tiloihin sijoitettiin vasta perustettu Normaalilyseo, vaikka tilat olivatkin alusta lähtien liian ahtaat. Koulussa opiskeltiin uuden lyseorakennuksen valmistumiseen 1888-1889 asti. Pulpetteja kulutti esimerkiksi säveltäjämestari Jean Sibelius.

Yläalkeiskoulu jäi taas tyhjäksi kunnes sinne sijoitettiin posti Birger Jaarlin kadun ja Sibeliuksenkadun vuokratiloista.

Monet hämeenlinnalaiset kutsuvat entistä Yläalkeiskoulua edelleen postitaloksi, sillä rakennuksessa oli Hämeenlinnan ainoa postikonttori vuosina 1890-1953. Itse postikonttori oli talon eteläpäässä, pohjoispäässä oli konttorinjohtajan asunto. Postin lähdön jälkeen rakennus on ollut virastokäytössä.

Sibeliuksenkadun varrella on toiminut maanmittauslaitos vuodesta 1911 lähtien. Maanmittauskonttori toimi ensin vanhassa lääninhallituksessa, mutta tuhoutui tulipalossa vuonna 1831. Laitos etsi riittävän suuria tiloja vuosikymmeniä niin lääninhallituksen talosta kuin vuokratiloistakin. Lopulta virastolle päätettiin rakentaa uudet tilat Yläalkeiskoulun naapurista.

Maanmittauskonttoria laajennettiin lisäsiivillä niin etelään kuin länteenkin 1930-luvulla. Se sai uuden lisärakennuksen sisäpihalle vuonna 1984.

Launiksen veljesten lapsuudenkoti

Vähältä piti, ettei korttelin ilmeisesti 1860-luvulla rakennettuja puutaloja purettu jo 80-luvulla. Kolmesta talosta ensimmäinen, tyhjillään ollut Kasarmikatu 20, ehdittiin purkaa jo 80-luvun alkupuolella. Lopuilla valtion omistamilla puutaloilla oli purkutuomio päällään pitkään, mutta ne kuitenkin välttyivät siltä. Talot ovat olleet aina niin asuin- kuin toimistokäytössä.

Lukiokatu 14:n omisti ensin Vanajan kunta vuoteen 1966 asti, Kun Vanaja yhdistettiin Hämeenlinnaan, siirtyi kunnantalokin Hämeenlinnan omistukseen. Vanajan kirjasto toimi puolestaan Lukiokatu 20:ssa. Vuonna 1978 rakennukset siirtyivät valtion omistukseen.

Taloryhmän keskimmäinen rakennus, Lukiokatu 16, tunnetaan säveltäjä Armas Launiksen ja arkkitehti Ilmari Launiksen lapsuudenkotina. Talon rakennutti ilmeisesti heidän isänsä, Kukko – Limperinä tunnettu puuseppämestari Adolf Lindberg, joka osti tontin vuonna 1859.

Vielä 1900-luvun alussa tontti oli täynnä matalia puutaloja, joista suurin osa purettiin ilmeisesti aivan 1960-luvun lopussa. Vuonna 1972 tontti sai kerrostalon, Koulukatu 15:n, mutta talo on omalla tontilla, eikä kuulu Senaatti-yhtiön omistamaan kortteliin.

Korttelin rakennuksia on remontoitu vuosikymmenten kuluessa yhä paremmin toimistokäyttöön sopiviksi. Vielä aivan 1980-luvun alussa Koulukadun puolella olevalla sisäpihalla oli kolme luumupuuta ja pieni perunapelto HäSa

Valtion virastokortteli

Maanmittauskonttorin kortteli on valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö, joka kuuluu Hämeenlinnan koilliskulman puutalokorttelien ja koulujen rakennettuun kulttuuriympäristöön.

Hämeenlinnan kantakaupungin yleiskaavassa 2035 Sibeliuksenkadun kivitalot on merkitty lailla suojelluiksi rakennuksiksi.

Kortteli kuuluu Museoviraston inventointiin koulujen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistöistä.

Rakennuksia korjatessa pitää niiden arvokas luonne säilyä. Rakennuksia ei saa purkaa.

Ympäristöministeriö ja museovirasto eivät näe estettä korttelin myymiselle. Rakennuksista on laadittu rakennushistoriaselvitys.

Tontti koostuu viidestä erillisestä tontista. Alkuperäinen kortteli 6 muodostui kuudesta tasakokoisesta tontista.

Korttelin kivirakennukset on rakennuttanut valtio.

Yksityiset ovat rakentaneet Lukiokadun puutalot asunnoikseen. Asuinkäyttö loppui 1950-luvulla.

Puutalojen omistus siirtyi valtiolle 70-luvulla.