Kanta-Häme

Yksinäisyys on vanhuuden seuralainen

Vaikka Hämeenlinnan iäkkäille asukkaille kuuluu pääasiassa hyvää, potee moni vanhuuden päivinä yksinäisyyttä.

– Yksinäisyys ja turvattomuus korostuvat kaikkein eniten, ikäihmisten palveluohjaaja Reija Lumivuokko kertoo.

Hänen tehtävänsä on muun muassa kartoittaa kotona asuvien vanhojen ihmisten palvelujen tarvetta sekä neuvoa heitä niiden saamisessa.

Lumivuokko on koulutukseltaan geronomi. Toistaiseksi vielä harvinainen ammattinimike tarkoittaa vanhustyön asiantuntijaa. Lumivuokko on Hämeenlinnan kahdeksan palveluohjaajan tiimissä ainoa geronomin koulutuksen saanut.

– Etuni on, että osaan huomioida asiakkaan kokonaisuutena. En ajattele vain hänen terveyttään, vaan koko elämäntilannetta.

Vajaan vuoden palveluohjaajana työskentelevä Lumivuokko onkin huomannut, että moni vanhus kaipaa lääkehoidon lisäksi sosiaalisia kontakteja.

Vanhuspalveluista ei aina tiedetä

Lumivuokko vierailee asiakkaansa luona pääsääntöisesti kerran. Tarvittaessa tehdään jatkokäyntejä.

– Yksityiseltä sektorilta voisi ostaa palvelua, mutta moni on aika tarkka siitä, että mikään ei saisi maksaa.

Lumivuokon mukaan vapaaehtoistyön tarve kasvaa koko ajan. Hän on myös huomannut, että kaikki iäkkäät eivät tiedä, mitä kaikkia etuuksia ja palveluja he voisivat saada.

Esimerkiksi Kelan hoitotuki on monelle uutinen. Se on tarkoitettu muun muassa ulkopuolista apua tarvitseville vanhuksille, joiden toimintakyky on ollut heikentynyt vuoden ajan.

Lumivuokon kokemuksen mukaan kotihoidon saamisen kriteerit ovat turhan tiukat.

– Joskus tuntuu pahalta sanoa, että kriteerit eivät täyty, vaikka avuntarvetta selkeästi on.

Lumivuokko huomauttaa, että kaikkia ongelmia ja onnettomuuksia ei pystytä ehkäisemään, vaikka kotipalvelun määrää lisättäisiinkin roppakaupalla.

– Asiakkaalle voi silti sattua jotain, vaikka hän olisi palvelujen piirissä. Esimerkiksi viime viikonloppuna eräs asiakkaani kaatui kotonaan. Kysyin, miksi hän ei painanut turvanappia. No, hänellä ei ollut turvaranneke kädessään.

Geronomien kysyntä kasvanee

Hankalasti lausuttava ammattinimike muuttunee lähitulevaisuudessa arkipäiväisemmäksi termiksi, kun koulutettujen geronomien määrä kasvaa. Geronomeja on Suomessa suunnilleen 440.

Hämeenlinnan ikäihmisten tilaajapäällikkö Leena Harjula pitää vanhustyön erityisosaamista tärkeänä.

– Ainakin meillä geronomi on tuonut uutta näkökulmaa vanhustyöhön. Minusta on tärkeää, ettei vanhusten palvelutarpeita arvioida pelkästään yleisellä sosiaalialan koulutuksella, Harjula sanoo.

Hänen mukaansa geronomeja on vielä sen verran vähän, että kaikkiin vanhustyön työpaikkoihin ei riitä erikoiskoulutuksen saaneita hakijoita. (HäSa)

Päivän lehti

4.4.2020