Kanta-Häme

Yksityinen hoiva kannattaa

Hämeenlinna

Paavo Heinonen ei muista, kuinka kauan hän asunut Hultintuvassa, mutta vanhusten palvelukodissa viihtymisestä ei ole epäilystäkään.

– Ruoka on hyvää ja kaikki hoitajat mukavia.

Papinniityssä sijaitsevassa Hultintuvassa vietettiin perjantaina virallisia avajaisia. Myös kehitysvammaisille ja mielenterveyskuntoutujille asumispalveluja tarjoavalla Mikevalla on Hämeenlinnassa neljä toimipistettä.

– Liikevaihdon kasvu on ollut rivakkaa, luonnehtii yrityksen toimitusjohtaja Petri Pitkäranta.

Mikevan taustalla on eurooppalaissijoittaja G Square. Tällä hetkellä yrityksellä on Suomessa 98 kohdetta 60 paikkakunnalla. 2 100 asukasta hoivaa 1 500 työntekijää.

Suomen ikäpyramidi takaa hoiva-alan yrityksille nousujohteisuutta ainakin vuoteen 2030.

– Eliniän odote kasvaa, samoin laveys. Jos vanhainkodeissa oli ennen 70–90-vuotiaita, ehkä hoidamme jatkossa 60–100-vuotiaita, visioi Mikevan aluejohtaja Jani Attenberg.

LAAKEREILLE ei kuitenkaan auta jäädä lepäämään. Lait ja suositukset muuttuvat, samoin asukkaiden vaatimustaso. Varmaa on vain, että hyvin erilaisilla ihmisillä on jatkossakin hyvin erilaisia tarpeita. Mikevan strategia on selvä.

– Kuntoutusta, terapiaa, tehostettua palveluasumista ja kaikkea siltä väliltä. Uusia malleja. Tärkeintä on, ettemme hoivaa iäkkäitä jalattomiksi sänkyyn vaan elämään tavallista arkea, sanoo Pitkäranta.

VAIKKA SUURTEN terveys ja hoivayritysten liikevaihdot kasvavat voimakkaasti, firmat ovat edelleen selkeässä vähemmistössä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajina. Lainsäädännössä vanhus- ja vammaispalvelut luokitellaan sosiaalipalveluihin, joista kunnat ostivat yrityksiltä vuonna 2013 noin kolmanneksen.

Yksityiseltä puolelta ostettujen asiakaspalveluiden kokonaissumma oli 2,8 miljardia euroa. Hoivapalveluiden osuus tästä kakusta on suurin, hieman alle 1,1 miljardia. Vuodesta 1997 kuntien hoivapalveluostot yksityiseltä sektorilta ovat nelinkertaistuneet.

Hoiva-ala on kasvuala, mutta terveydenhuollon tavoitteena on ollut jo vuosia tukea mahdollisimman pitkään kotona asumista.

– Siinä tarvitaan pientä ja usein paikallista yrittäjyyttä, jota kunnat voivat omilla päätöksillään olla tukemassa. Kyllähän on luonteeltaan poliittisen päätöksenteon paikka, sanoo Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen.

HÄMEENLINNASSA kaupunki tuottaa hoivapalveluista itse 40 prosenttia. Kuusikymmentä prosenttia ostetaan 16 palveluntuottajalta, joista 12 on taustaltaan valtakunnallisia, ulkomaisia tai monikansallisia.

Keskittymistä on tapahtunut, kun suuret yritykset ovat ostaneet pieniä paikallisia. Viime lokakuussa Esperi teki kaupat Saarnikodista ja tammikuussa Mediverkko osti Hämeen Tukikodin.

– On huolestuttavaa, jos yksityinen hoiva-ala keskittyy liikaa, tulee oligopoli- tai monopolitilanteita. Mutta luulen huolen vaivaavan Hämeenlinnaa pienempiä hankintayksiköitä, sanoo tilaajajohtaja Jukka Lindberg.

Hänen mielestään tällä hetkellä vallitsevat hyvät monituottajamarkkinat, joilla kilpailu toimii.

– Tietysti seuraamme tilannetta koko ajan. Jos on riskiä jäädä yhden tai liian harvan toimijan varaan, rupeamme lisäämään omaa palvelutuotantoa tai etsimään uusia toimijoita sanoo, Lindberg.

Päivän lehti

28.3.2020