Kanta-Häme

Yksityisiä hoivakoteja on liikaa

Hämeenlinnassa on liian monta yksityistä tehostetun palveluasumisen yksikköä, kertoo ikäihmisten palveluiden tilaajapäällikkö Leena Harjula. Yksityisissä hoivakodeissa on ollut tyhjäkäyntiä ainakin alkuvuodesta asti.

Hämeenlinnaan on rakennettu paljon uusia yksityisiä yksiköitä, ja nyt niitä on enemmän kuin tarvitaan tai suositukset edellyttävät.

– Tällä hetkellä paikoista on ylitarjontaa. Täytämme ensin kaupungin omat yksiköt tappiin asti, joten yksityisissä hoivakodeissa on tyhjiä paikkoja, Harjula sanoo.

Tyhjää on niissä yksiköissä, jotka ovat jääneet kilpailutuksessa hankintajärjestyksen loppupäähän. Myös hoivakodin sijainti vaikuttaa sen asukasmäärään.

Yksi yksityisistä tehostetun palveluasumisen yksiköstä sulkee ovensa pian. Ikipihlaja Nuutin asukkaille tiedotettiin tiistaina, että heidän pitää muuttaa johonkin muuhun palvelutaloon puolen vuoden kuluessa.

Pihlajalinnan edustajat kertoivat omaisille ja asukkaille pidetyssä tiedotustilaisuudessa, ettei toiminta ole ollut enää hetkeen kannattavaa. Hoivakodissa on asunut 15 vanhusta, vaikka paikkoja on 25.

Harjulan mukaan ilmoitus hoivakodin sulkemisesta tuli kaupungillekin yllätyksenä. Hän arvelee, että muitakin yksityisiä hoivakoteja saatetaan lakkauttaa kannattamattomina.

– Jonkinlainen huoli siitä on, koska alalla on paljon kilpailua ja kaupungissa on hoivapaikkoja tyhjillään. Moni palveluntuottaja ei pysty pitkään jatkamaan ja sopeuttamaan toimintaansa, jos asukkaita ei ole tarpeeksi.

Pihlajalinna oy ei jättänyt kaupungille tarjousta Ikipihlaja Nuutista uudelle tehostetun palveluasumisen sopimuskaudelle. Pihlajalinnan toisesta yksiköstä, muistisairaiden hoivakoti Ikipihlaja Mariasta, on jätetty tarjous.

Kaupunki sijoittaa Ikipihlaja Nuutin hämeenlinnalaiset asukkaat uusiin hoivakoteihin. Palvelusetelillä tai itsenäisesti hoivakodin maksavat hankkivat uudet paikat itse tai omaisten avustuksella.

Nuutin tiedotustilaisuudessa tuli esiin se, että monet keskenään ystävystyneet asukkaat haluaisivat samoihin hoivakoteihin.

– Otamme asukkaan toiveet huomioon, jos siihen on mahdollisuus ja toive on kohtuullinen. Teemme uudelleensijoitukset yhteistyössä asukkaiden ja omaisten kanssa, Harjula kertoo.

Hoivapaikat eivät tule täyteen ylitarjonnan lisäksi siksi, että ikäihmiset pidetään kotona mahdollisimman pitkään. Ympärivuorokautisen hoivan kriteerit ovat korkeat, ja se on kalliimpaa kuin kotihoito.

– Suurin osa ikäihmisistä haluaakin olla kotona niin kauan kuin se on mahdollista, Harjula sanoo.

Hänen mukaansa vanhukset saavat kotona tarvitsemansa hoivan, mutta silti kotona saattaa tuntua turvattomalta. Tämä voi aiheuttaa sen, että ikäihminen haluaa hoivakotiin.

– Ennen paikan antamista asiakkaan tila arvioidaan ja kotiin annettavia palveluita pyritään lisäämään. Toimintakykyä saadaan usein palautettua pitkälle kuntoutuksen avulla. Paikka järjestyy kyllä, jos hoivan tarve lisääntyy ja eläminen kotona ei enää onnistu. HÄSA

Päivän lehti

5.6.2020