Kanta-Häme

Yksityisten terveyspalvelujen puolestapuhuja

Mehiläinen-konsernin liiketoimintajohtaja Kai Vesterinen harmittelee alituista työmatkan sahaamista Hattulan ja Helsingin välillä. Hän ei kuitenkaan vaihtaisi asumista maaseudulla mistään hinnasta pääkaupunkiin.

– Kun kotiovelta lampsii verkkarit jalassa postilaatikolle ja kaikkialla on aivan hiljaista, tuntuu, että tämä se on oikeata elämää, perheineen Lehijärven rantatontilla asuva Vesterinen myhäilee.

Lokakuun aurinko jaksaa vielä lämmittää jykevän kivitalon takapihaa, jonka puunaamisen Vesterinen sanoo olevan pääasiallinen harrastuksensa.

– Olimme juuri syyslomalla Nizzassa ja Cannesissa, mutta kyllä se on tämä järvimaisema, missä sielu lepää.

Vesterinen on työskennellyt suurimman osan urastaan yksityisten terveyspalveluiden parissa.

Hänen mielestään keskustelu sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen (sote) järjestämisestä vaikuttaa ”äärimmäisen sekavalta”.

– Veronmaksajana olen huolestunut siitä, että julkisten terveydenhuoltopalveluiden saatavuus on esimerkiksi perusterveydenhuollon osalta heikko. Ei ole näkyvissä, että asiat olisivat paranemassa.

Vesterinen sanoo, että julkisella puolella olisi opittavaa yksityissektorilta ennen kaikkea kustannuslaskennassa, tehokkuudessa sekä toiminnanohjauksessa, raportoinnissa ja seurannassa.

Hämeenlinnassa on käyty tänäkin syksynä keskustelua, miten terveyspalvelut tulisi järjestää. Yhtenä vaihtoehtona on heitetty ilmaan Jukolan terveysaseman ulkoistaminen. Vesterinen uskoo ajatuksen olevan tarkemman tutkimisen arvoinen.

– Katsottaisiin, millä kustannuksilla per potilas terveyspalvelut pystyttäisiin tuottamaan ja minkä tasoista palvelu on. Samalla saataisiin vertailtua tuloksia kaupungin omiin terveyspalveluihin ja ehkä sparrattua niiden tuottamista. Niin kauan kuin terveyspalveluiden järjestämisvastuu ja määrittäminen on kunnalla tai kaupungilla, ei ole oikeastaan mitään mahdollisuutta sille, että yksityinen palveluntuottaja kuorisi vain kermat päältä, Vesterinen sanoo.

– En kuitenkaan usko, että palvelujen järjestäminen kiireellä on oikea tie. Sote-uudistuksen alla jotkut kunnat ovat hätäpäissään ulkoistaneet palveluja.

Mehiläinen nousi kolmisen vuotta sitten otsikoihin yhtiön verojärjestelyjen vuoksi. Vuonna 2011 selvisi, että Mehiläinen oli maksanut lähes 40 miljoonan euron voitollisesta tuloksestaan veroja Suomeen vain prosentin verran. Yritysverotusta väitettiin vältetyn maksamalla konserniavustuksia Mehiläisen omistajalle, ruotsalaiselle Ambealle.

– Konsernin toimivalla johdolla ei ole pienintäkään mahdollisuutta vaikuttaa pääomasijoittaja-omistajien tekemiin rahoitusjärjestelyihin, Vesterinen muistuttaa.

Vesterisen mielestä julkisessa keskustelussa tuijotetaan liikaa terveyspalveluyrityksiä rahantekokoneena sen sijaan, että mietittäisiin mitä niillä olisi annettavaa.

– En halua syventää jo syntynyttä vastakkainasettelua, mutta kyllä minua kammoksuttaa se keskustelu, jossa yksityissektorin nähdään keskittyvän ainoastaan tekemään rahaa. Tietyt asiat pystyttäisiin hoitamaan huomattavasti kustannustehokkaammin, jos yksityiset palveluntuottajat olisivat vahvasti mukana niitä järjestämässä.

Yleisellä tasolla Vesterinen sanoo julkisen terveydenhuollon tason olevan Suomessa yhä hyvä, mutta haasteena on rahojen loppuminen.

– Nykyisellä mallilla ei voida enää pitkään jatkaa.

Vesterinen mielestä potilaan on nykyään mahdoton tietää, mistä hän saa parasta palvelua tai hoitoa. Hän heittää ilmaan ajatuksen internetissä toteutettavasta palvelusta, jossa voitaisiin raportoida keskeisten kansansairauksien tai yleisimpien operaatioiden hoidosta eri palveluntarjoajilla.

– On olemassa hyviä mittareita ja raportointikeinoja hoidosta ja potilaan työhön paluusta esimerkiksi operaation jälkeen. Meillä on myös neutraaleja tahoja, kuten sosiaali- ja terveysministeriö ja THL, jotka voisivat puolueettomasti seurata palveluja. (HäSa)