Kanta-Häme

Yksityistielain uudistus tuo tienpidon nykyaikaan

Yksityistielaki on jäänyt ajastaan jälkeen. Tällä hetkellä yksityisteiden tienpidosta päättävien tiekuntien pitää esimerkiksi kutsua kokouksensa koolle paperikirjeellä tai lehti-ilmoituksella. Sähköpostin tai kännykän käyttö ei ole lain mukaan mahdollista.

Yksityistielain kokonaisuudistuksen myötä myös sähköinen kutsuminen olisi mahdollista, ja itse kokouksenkin voisi pitää sähköisesti esimerkiksi videopuheluiden avulla.

Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää nyt lausuntoja lakiesityksestä. Edellinen laki yksityisistä teistä vuodelta 1962 on auttamattoman vanhentunut, sanoo Lopella tieisännöitsijänä toimiva Jorma Kauko.

Hänen mielestään lakiesityksessä parasta on nykyaikaisuuden lisäksi se, että tiekunnat saisivat päättää enemmän itse.

Nyt tiekuntien säännöt sidotaan tiukasti lakiin. Uudistus antaisi tiekunnan laatia vapaasti säännöt, joissa voitaisiin sopia erikseen määritellyistä kysymyksistä jopa lain ohi.

Tiekunta voisi myös toteuttaa jatkossa infrahankkeita aiempaa laajemmin ja sujuvammin. Esimerkiksi johdot voitaisiin sijoittaa tiealueeseen kulkevaan pientareeseen tiekunnan päätöksellä.

Kaapeleiden asentaminen on ollut Kaukon mukaan usein hankalaa, koska lupa on pitänyt kysyä erikseen jokaiselta maanomistajalta.

Uudistus lakkauttaisi kuntien tielautakunnat, ja niiden tehtävät siirrettäisiin Maanmittauslaitokselle, maaoikeuteen sekä valtion lupa- ja valvontavirastoon.

Samalla kevennettäisiin menettelyjä. Esimerkiksi tiekuntien yhdistäminen ja jakaminen helpottuisi, koska sen voisi hoitaa tiekuntien omilla päätöksillä. Jorma Kaukon mukaan tällä hetkellä Suomessa on paljon pieniä alle kymmenen tieosakkaan tiekuntia, jotka hyötyisivät yhdistymisen helppoudesta.

Suomen Tieyhdistyksen johtaja Jaakko Rahja pitää lakiesitystä hyvänä askeleena nykyaikaan, mutta huomaa tekstistä sen laadinnan kiireen. Tieyhdistys on lähettämässä uudistuksesta oman lausuntonsa, jossa on monta parannusehdotusta.

Huomautettavaa on esimerkiksi siinä, että lakiuudistuksessa kunnille, valtiolle ja maakunnille tulisi mahdollisuus tulla tieosakkaaksi, jos ne esimerkiksi ohjaavat kevyttä liikennettä yksityistielle. Rahjan mukaan ongelmana on, että kevyen liikenteen mahdollisista tapaturmista juridinen vastuu olisi tiekunnalla.

– Lakiesityksessä ei vielä oteta kantaa valtion, kunnan tai maakunnan vastuuseen tällaisissa tilanteissa.

Uudistuksella mahdollistettaisiin tienpidon ammattimaistuminen, kun tienpidon ulkoistamiseen kannustettaisiin. Rahjan mielestä tälle on tilausta.

– Halusimme tai emme, joissain paikoissa tienpitoon ei ole kiinnostusta tai halukkuutta. Esimerkiksi tieisännöitsijät voisivat perustaa yhteisiä yrityksiä monen yksityistien tarpeisiin.

Lakiesityksen mukaan ulkopuolisten tienkäyttö olisi lähtökohtaisesti luvanvaraista. Tällaisesta käytöstä voitaisiin periä maksu, jos käyttö ei olisi vain satunnaista ja sen johdosta tienpidon kustannukset kasvaisivat.

Rahjan mielestä iltapäivälehdet ovat suurennelleet ulkopuolisten käyttömaksuja ja -lupia, jotka löytyvät jo nykyisestä yksityistielaista eri sanamuodolla. Lakiluonnos ei muuta periaatteita, vaan selventää niitä. Jokamiehen oikeuksiin yksityisteillä ei puututa.

– Merkittävimmät ulkopuolisten käyttömaksut tulevat raskaista kuljetuksista, jotka lisäävät tienpidon kustannuksia. Satunnainen kulkeminen on yhä mahdollista ilman lupaa tai maksua.

Nykyisin valtiolta haettavia yksityisteiden avustuksia haettaisiin jatkossa maakunnilta, ja avustustaso määräytyisi kuntien ja maakuntien oman harkinnan pohjalta.

Aikaisemmin asutuksen määrä on vaikuttanut mahdollisuuteen hakea valtion avustuksia yksityisteille, mutta uudistus poistaisi pysyvän asutuksen kriteerin. HÄSA

Kurssilta tietoaYksityistielain perusteisiin ja kokonaisuudistukseen perehdytään tiekunnan ja tieosakkaan näkökulmasta Vanajaveden opiston kurssilla maanantaisin 13.–27.3. Uudistuva yksityistielaki – tieosakkaan velvollisuudet ja tiekunnan toiminta – kurssin hinta on 40 euroa.

Päivän lehti

28.5.2020